Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vajaa neljä viikkoa sitten vetävänsä Yhdysvaltain sotilaat Syyriasta. Tämä antoi Turkille mahdollisuuden hyökätä Syyrian pohjoisosaan.
Hyvin laajalti on katsottu, että Trump päätöksellään hylkäsi kurdit, jotka tekivät suurimman työn ja suurimmat uhraukset ääri-islamistisen Isisin kukistamisessa. Lisäksi tällä viikolla kävi ilmi, että ratkaiseva tiedustelutieto Isis-johtaja Abu Bakr al-Baghdadin surmaamiseen johtaneessa Yhdysvaltain operaatiossa tuli kurdeilta.
Trump markkinoi ratkaisuaan sillä, että Isis on voitettu ja nyt voidaan tuoda amerikkalaiset joukot kotiin.
”Voimme ehkä tehdä sopimuksen ExxonMobilin kanssa.”
Viime viikolla Trump käytännössä pyörsi päätöksensä ilmoittaessaan, että Yhdysvaltain joukkoja siirretään suojaamaan Syyrian öljykenttiä Isisin haltuun joutumiselta.
Eikä pelkkä öljykenttien turvaaminen näytä riittävän Trumpille. Viime sunnuntaina hän sanoi toimittajille näin: ”Öljyhän on, kuten tiedätte, niin arvokasta. Se voi auttaa meitä, koska mekin voimme ottaa siitä jonkun osan. Minun tarkoitukseni on ehkä tehdä sopimus ExxonMobilin tai jonkun muun mahtavan yhtiömme kanssa ja tehdä se kunnolla…ja levittää vaurautta.”
Vaikutusvaltainen republikaanisenaattori Lindsey Graham arvosteli Trumpin päätöstä joukkojen vetämisestä. Uutta päätöstä hän tuki. Grahamin mukaan Yhdysvallat voi käyttää Syyrian öljystä saatavia tuloja maksamaan sotilaallisia kustannuksiaan Syyriassa.
Vastoin kansainvälistä oikeutta
Trumpin kyseessä ollen on mahdotonta sanoa, kuinka tosissaan hän Syyrian öljyn kaappaamisen kanssa on. Yhdysvaltain joukkojen tarkoituksena lienee paitsi estää Isisiä pääsemästä öljylähteille, myös estää Bashar al-Assadin johtamaa Syyrian hallitusta hyötymästä öljytuloista.
Monet asiantuntijat ovat korostaneet viime päivinä, ettei Yhdysvalloilla ole mitään oikeuksia Syyrian öljyyn. Ja vielä enemmänkin: Syyrian öljytulojen kaappaaminen olisi sotarikos.
Oikeustieteen professori Laurie Blank sanoi uutistoimisto Reutersille, että ”kansainvälinen oikeus pyrkii antamaan suojan juuri tämän tyyppistä riistämistä vastaan”.
Professori Benjamin Friedman Defence Priorities -ajatuspajasta sanoi Independent-lehdelle, että Syyrian öljytulojen ottaminen Yhdysvalloille luultavasti tulkittaisiin juridisesti ryöstöksi.
”Toisen maan ryöstäminen on sotarikos Yhdysvaltain ratifioimien Geneven sopimusten mukaan”, sanoi Friedman. ”On huomattava, ettei [Yhdysvaltain] joukoilla ole edes kongressilta saatua laillista oikeutta olla Syyriassa, puhumattakaan sen resurssien viemisestä.”
Ei valtuuksia kongressilta
Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva senaattori Bernie Sanders sanoi viime viikolla tarkistaneensa, ettei kongressi ole koskaan antanut valtuuksia sijoittaa joukkoja Syyrian taloudellisten resurssien turvaamiseen.
”Yhdysvaltain joukkojen sijoittaminen vaaroille alttiiksi tällaisesta syystä on laitonta ja perustuslain vastaista”, sanoi Sanders.
Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper sanoi maanantaina CNN:lle, että Yhdysvaltain sotilaiden tarkoituksena on suojata öljykentät Isisiltä sekä taata se, että öljy säilyy tulolähteenä SDF-joukkojen kurdeille. Hän myös vahvisti, että pyrkimyksenä on estää Syyrian hallituksen ja venäläisten joukkojen pääsy öljykentille.
Esper ei ole sanonut, paljonko joukkoja öljykenttien ”turvaamiseen” sijoitetaan. On kuitenkin arvioitu, että määrä saattaa lopulta olla suunnilleen sama, jonka Trump lokakuun alussa sanoi vetävänsä Syyriasta.
Ei kovin suuri öljyntuottaja
Toisin kuin monet Lähi-idän maat, Syyria ei ole ollut kovin merkittävä öljyntuottaja. Suurimmillaan tuotanto oli vuonna 1995, jolloin se oli lähes 600 000 barrelia päivässä.
Tuotanto väheni jo ennen sisällissodan puhkeamista. Sisällissodan aikana suuri osa öljykentistä joutui Isisin haltuun, kunnes SDF-joukot valtasivat ne.
Syyrian öljykentät sijaitsevat maan koillisosassa.
Ennen sisällissotaa 90 prosenttia Syyrian öljynviennistä meni EU-maihin ja loput Turkkiin. Wikipedian mukaan vuonna 2012 öljy tuotti 20 prosenttia Syyrian bkt:stä ja 25 prosenttia hallituksen tuloista.