Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vanhustyön ammattilaisille tekemän kyselyn tulokset ovat karua luettavaa.
Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään.
JHL teki kyselyn toisena vuotena peräkkäin. Vanhuspalvelun ammattilaisiin keskittyneeseen kyselyyn vastasi 550 henkilöä, joista 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.
Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Viime vuonna vastaava luku oli hieman yli 82 prosenttia.
Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö.
Kyselyyn vastanneista yli 63 prosenttia oli yli 50-vuotiaita.
– Ei hyvältä näytä vanhuspalveluissa. Vastaajien ikärakenne kielii siitä, että ala ei ole vetovoimainen. Nuoret eivät halua tulla tekemään työtä, jossa on ainainen kiire ja käsipareja liian vähän, sanoo JHL:n työympäristötoimitsija Anne Ranta.
Vaikutusmahdollisuuden puutteesta henkinen väsymys
Vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta.
Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä.
Vaikka asioiden ja toiminnan johtamisen selkeydessä oli vastaajien mielestä tapahtunut parannusta, yli 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että selkeyttä ei ollut. Myös jatkuvat muutokset sekä työpaikoilla että vastaajien tekemässä työssä kuormittivat psyykkisesti reippaasti yli 70 prosenttia vastaajista.
Väkivallan uhka kasvanut
Huolestuttavana Ranta pitää myös epäasiallisen kohtelun ja väkivallan uhan kasvua.
– Viime vuonna epäasiallisesta kohtelusta kertoi 42 prosenttia vastaajista, tänä vuonna samasta ilmiöstä kertoi 51 prosenttia vastaajista. Väkivallan uhasta viime vuonna kertoi 69 prosenttia vastaajista, nyt siitä kertoi 71 prosenttia vastaajista. Suunta on kaikkea muuta kuin hyvä.
Ranta kertoo, että tällä kertaa kysyttiin myös siitä, ovatko vanhustyötä riepotelleet skandaalit vaikuttaneet alan ammattilaisten työmotivaatioon ja mielialaan.
– Kyllä niillä on vaikutusta ollut. 60 prosenttia vastanneesta kertoi että medianäkyvyys vaikutti mielialaan ja 53 prosentin mukaan se vaikutti myös työmotivaatioon.
Toiveet hoitajamitoituksessa
Kyselyn avovastauksissa kaikkein eniten kaivattiin lisää käsipareja työtä tekemään. Ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen hoitajamitoitus on lähiaikoina tulossa eduskunnan käsittelyyn.
– Toivottavasti laki hoitajamitoituksesta saadaan ja työntekijöitä löytyy. Monet ovat olleet huolissaan siitä, että väkeä ei saada tarpeeksi. Vanhuspalvelussa on töitä, joissa ei välttämättä tarvita lähihoitajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Näihin töihin voitaisiin palkata koulutettuja hoiva-avustajia, Ranta sanoo.