Rinteen hallituksen kunnianhimoisena pidettynä tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Työllisyyskeskustelussa Suomea verrataan yhtenään Ruotsiin, jossa työllisyysaste viime vuonna oli Eurostatin mukaan 77,5 prosenttia.
Yliopiston lehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta kysyy Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogissa, miksi keskustelussa ei mainita ilmeisintä eroa Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyysasteiden takana. Se on se, että julkisen sektorin työllisten osuus on Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on selvästi korkeampi kuin Suomessa.
Suomessa julkisen sektorin työllisten osuus työikäisestä väestöstä on noin 18 prosenttia. Ruotsissa se on yli 20, Norjassa 25 prosenttia. Julkisen sektorin osuus kokonaistyöllisyydestä on 3–7 prosenttiyksikköä suurempi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kuin Suomessa, Tanninen kirjoittaa.
Hän vertaa, että jos Suomessa julkisen sektorin työllisyys olisi vastaavalla tasolla kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa, julkinen sektori työllistäisi Suomessa pysyvästi yli 100 000 tai jopa yli 200 000 henkilöä enemmän kuin nyt. 75 prosentin työllisyystavoite olisi saavutettu jo viime vuonna.
”Miksi tätä ei haluta noteerata?”
Olisivatko julkisen sektorin työpaikat kalliita? Tannisen mukaan kyllä.
”Sen verran omaan keynesiläistä henkeä, että uskon osan kustannuksista tulevan katetuksi julkisten menojen synnyttämällä kerroinvaikutuksella, ja loppu olisi katettavissa tasapainoisen budjetin takaavalla järkevällä, pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kanssa sopusoinnussa olevalla veroreformilla”, hän kirjoittaa.
Veroastekin on Suomessa alempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
”Mielestäni ilmeisin ero Suomen ja kolmen muun Pohjoismaan työllisyysasteissa on julkisen sektorin työllisten vähäinen osuus työllisistä Suomessa. Miksi sitä ei noteerata tai ei haluta noteerata ekonomistikunnan, virkamieskunnan tai poliitikkojen keskuudessa?”, Tanninen kysyy.
Tilastointikin toisenlaista Ruotsissa
Kansan Uutiset on aiemmin kertonut muistakin eroista Suomen ja muiden Pohjoismaiden työllisyyspolitiikassa.
Sellainen on esimerkiksi työllisyyden tilastointitapa. Ruotsissa esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat lasketaan työllisiksi, Suomessa työvoiman ulkopuolisiksi.
Lisäksi Suomessa tehdään muita vähemmän osa-aikatyötä. Kun työllisyysastetta tarkastellaan kokoaikatyöksi muutettuna, Suomen työllisyysaste nousi miehissä Tanskan edelle vuonna 2016. Norja on käytännössä samalla tasolla, mutta Ruotsi jonkin verran edellä.
Eroja on myös työvoimapolitiikan aktiivisuudessa. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà laski , että palkkatuen nostaminen pohjoismaiselle tasolle eli sen kolminkertaistaminen riittäisi yksinään täyttämään hallituksen ensivaiheen työllisyystavoitteen. Hallituksella pitäisi ensi vuoden budjettiriihessä olla luotettava näkymä 30 000 uudesta työllisestä.
Juttuun korjattu 30.10.2019 klo 9.46. Palkansaajien blogin kirjoittajan nimi. Hän on Hannu Tanninen.