Työkyvyttömyyden kustannukset eli tekemättömän työn hinta yksityisellä ja julkisella sektorilla on keskimäärin 6,8 prosenttia palkkasummasta. Erot ääripäiden välillä ovat kuitenkin suuria: kustannukset vaihtelivat 3 ja 11 prosentin välillä tutkittujen organisaatioiden palkkasummasta.
Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä suurin ryhmä Kelan korvaamissa sairauspäivärahoissa.
Karuja lukuja suomalaisesta työelämästä esiteltiin tiistaina ajankohtaisseminaarissa, jonka järjestivät julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa.
Keva ja Terveystalo selvittivät yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyyttä ja sen kustannusvaikutuksia.
Suurimman työkyvyttömyyden kustannuserän aiheuttavat sairauspoissaolot, jotka ovat miltei kolme neljästä kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista. Se on noin viisi prosenttia palkkasummasta. Sairauspoissaolokustannukset ovat noin prosenttiyksikön suuremmat kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä.
– Tekemätön työ maksaa yrityksille vähemmän kuin kuntaorganisaatioille. Ero johtuu vähäisemmästä sairauspoissaolojen määrästä, joka on merkittävin tekijä tekemättömän työn kustannuksissa. Siksi sairauspoissaolojen vähentäminen on merkittävin keino vähentää tekemätöntä työtä ja siitä johtuvia kustannuksia, sanoi Terveystalon julkisista palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Laura Räty.
Yritykset investoivat työterveyteen enemmän kuin kunnat
Tarkastelluista organisaatioista yritykset investoivat työterveyteen huomattavasti enemmän kuin kuntaorganisaatiot. Kuntaorganisaatioiden investoinnit ovat keskimäärin 100 euroa henkilötyövuotta kohden, kun yrityksissä vastaava luku oli yli 300 euroa. Yritykset maksavat kuntaorganisaatioita enemmän niin ennaltaehkäiseviä kuin myös sairaanhoidollisia työterveyden kustannuksia.
Kevan ja Terveystalon tutkimuksessa vertailtiin 63 kuntaorganisaation ja 62 yrityksen työkyvyttömyyden kustannuksia. Tarkastellut kuntaorganisaatiot työllistävät 400 000 henkilötyövuotta ja yritykset 48 000 henkilötyövuotta.
Mielenterveyden häiriöiden osuus nousussa
Mielenterveyden häiriöt ovat nyt merkittävin Kelan korvaamia sairauspoissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Mielenterveyden häiriöiden osuus korvatuista sairauspäivärahapäivistä nousi viime vuonna lähes kolmannekseen.
– Viimeaikainen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu näkyy niin ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä kuin työntekijöillä ja yrittäjilläkin, kertoi tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.
Yleisimpiä mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat naisilla alempien toimihenkilöiden ryhmässä.
Helsingin kaupungin alle 35-vuotiaita työntekijöitä käsitelleessä tutkimuksessa selvisi, että noin 10 prosentin suuruinen joukko käytti 40 prosenttia työterveyshuollon palveluista. Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että sekä työterveyspalveluiden käyttö että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kohdentuvat erityisesti suorittavaa työtä tekeviin työntekijäryhmiin.
Palveluita paljon käyttävät nuoret työntekijät voidaan siis potentiaalisesti tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina.
– Työterveyspalvelut on keskeinen ennaltaehkäisevän toiminnan ympäristö, tutkijatohtori Jaakko Harkko Helsingin yliopistosta sanoi.
– Toimenpiteitä oikein kohdentamalla voidaan mahdollisesti kohentaa nuorten työntekijöiden työkykyä. Aikaansaatu työkyvyn koheneminen kohdistuu varhaiseen työuran vaiheeseen, ja voi kokonaan ehkäistä tai merkittävästi hidastaa työkyvyttömyyden etenemistä.
Laman takia sinnitellään sairaanakin
Myös talous ja työmarkkinoiden kehitys vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että sairauspäivärahajaksolle jääneiden osuudet notkahtivat alaspäin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun lamahuipun aikoihin.
Notkahdus näkyi erityisesti aloilla, joihin laman tiedetään vaikuttaneen paljon, kuten teollisuuden työntekijöillä. Erikoistutkija Taina Leinosen mukaan laman aiheuttama työn säilyttämisen epävarmuus saattoi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä.
Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa ilmeni, että osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan edisti työhön osallistumista ja samalla säästi sosiaaliturvakustannuksia. Osasairauspäivärahan käyttöä jo työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa voidaan Leinosen mukaan joissain tapauksissa pitää tehokkaana keinona pidentää työuria.
Sen sijaan työeläkekuntoutuksena tarjotun ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen oli pieni.