Jussi Joentausta ja Jarno Mela

Kuntaliiton hallituksen pitkäaikainen jäsen, ex-kuntaministeri Martti Korhonen arvioi, että talousennusteiden perusteella ensi vuosi on kunnille todella vaikea. Kuntalaiset joutuvat eri asemaan riippuen kuntansa taloudesta.

Kunnat painivat poikkeuksia lukuun ottamatta suurissa talousvaikeuksissa. Yli 40 kuntaa on joutunut yt-neuvotteluihin. Kunnan pitkä ja kapea leipä uhkaa monen työntekijän kohdalla loppua.

Kuntaliiton hallituksen jäsen Martti Korhonen (vas.) luonnehtii kuntien tilannetta karuksi. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi viime viikolla Demokraatissa kuntien taloustilanteen olevan niin heikon, että niitä tulisi yhdistää.

Hallitus ei kuitenkaan ole pakkoyhdistämisten kannalla. Kuntia kannustetaan vapaaehtoiseen yhdistymiseen. Myöskään Korhonen ei näe taloudellisten ongelmien ratkeavan kuntia yhdistämällä.

Erikoissairaanhoidon kustannukset tulevat etenkin heikoimmille kunnille liian koviksi kantaa, joka osin johtuu ikärakenteen muutoksesta.

– Kuntien niputtaminen yhteen ei auta muualla kuin niissä kunnissa, joissa palvelurakenteiden kautta voidaan hakea järkeviä kokonaisuuksia. Kehyskunnat olisi monesti järkevää liittää yhteen, jos kuntia yhdistetään.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo muistuttaa, että hallitus vahvistaa alueellisten keskuskaupunkien ja maakuntakeskusten ympärille muodostuvaa kasvua edistämällä useamman kuntien yhteistä strategista kaavoitusta, vahvistamalla toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja sekä asukkaiden joustavia palveluita.

ILMOITUS

Lisärahoitus paikkaa kuntien rahoitusvajetta

Korhonen avaa kuntien taloudellista ahdinkoa muutamalla luvulla. Kuntataloudessa vaje on ennusteen mukaan 1,9–2,7 miljardin haarukassa.

– Jos tämän muuttaa veroprosentin korotuspaineeksi, se on vuonna 2023 keskimäärin 2,2 prosenttia, ja pienissä alle 6 000 asukkaan kunnissa korotuspaine on 5,5 prosenttia. Korotuspaine on yli kolme prosenttia 187 kunnassa. Tilanne on kestämätön, summaa Korhonen.

Hän arvioi lainanoton tarpeen kasvavan vuoteen 2023 mennessä 9,6 miljardilla eli 44 prosenttia.

– Tämä johtaa siihen, että negatiivisen vuosikatteen kuntien määrän arvioidaan kasvavan manner-Suomessa yli puoleen eli 152:een, sanoo Korhonen.

Negatiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, etteivät kunnan tulot eli verot, valtionosuudet ja toimintatulot riitä kattamaan menoja. Aukkoa paikataan velalla.

Honkasalo muistuttaa, että hallitus on päättänyt lopettaa kuntien valtionosuuksien leikkaukset tämän vuoden lopussa. Tämän johdosta kuntien valtionosuudet kasvavat yhteensä 1,1 miljardia euroa verrattuna tähän vuoteen.

– Tämä lisärahoitus tuo helpotusta kuntien vaikeaan tilanteeseen, sanoo Honkasalo.

Karu taloustilanne lisärahoituksesta huolimatta

Hallituksen lisärahoitus paikkaa kuntien taloustilannetta, mutta ei poista talousongelmia. Korhonen huomauttaa, että hallitusohjelmassa luvataan kompensoida kiky-sopimuksen päättymisestä aiheutuvat kulut, kustannustenjaosta ja valtionosuuksien indeksikorotuksista aiheutuva reilun miljardin summa.

– Nämä on painelaskelmassa eli huomioitu sisälle. Eli karu on laskelma, toteaa Korhonen.

Sekä Korhonen että Honkasalo kiirehtivät sote-uudistusta.

– Pidemmällä aikavälillä on tärkeä saada sote-palvelut siirrettyä kuntia isommille toimijoille eli maakunnille. Näin alueella pystytään laajemmin reagoimaan ja hoitamaan palvelut alati kasvavissa kustannuspaineissa, sanoo Honkasalo.

– Sote-ratkaisu on saatava ja nopeasti. Erikoissairaanhoidon kustannukset tulevat etenkin heikoimmille kunnille liian koviksi kantaa, joka osin johtuu ikärakenteen muutoksesta, sanoo Korhonen.

Yhdeksi ratkaisuksi kuntatalouden ongelmiin on esitetty kevytkuntamallia, jossa kaikilla kunnilla ei olisi kattavasti palveluja.

– Kevytkunnathan tietyllä tavalla syntyvät jo, jos sote-ratkaisu menee maalin ja rinnalle tulee vielä maakuntahallinto, sanoo Korhonen.

Eriytyminen syvenee kuntien välillä ja kuntien sisällä

Kuntien talous ja palvelut ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Pelättävissä on, että kuntien eriytymiskehitys jatkuu ja jopa syvenee. Honkasalon mukaan on tärkeää huomata, että että kuntien eriytymistä tapahtuu sekä koko maanlaajuisesti eri alueiden välillä että myös esimerkiksi isojen kuntien sisällä.

– Esimerkiksi segregaation yksi ilmentymä, koululaisten isot oppimiserot sosioekonomisen taustan mukaan, ovat Helsingin sisällä jyrkempiä kuin koko Suomessa alueellisesti, sanoo Honkasalo.

Korhosen mukaan eriytymiskeskustelu laajenee, ja on syytä laajentuakin väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa.

– Väestöennusteiden perusteella olemme uudenlaisessa tilanteessa odotettua nopeammin.

Korhosen mukaan oppositio hyödyntää ilman muuta myös kuntien vaikeudet omassa retoriikassaan unohtaen täydellisesti, että he loivat ongelmat.

Myös Honkasalo muistuttaa, että edellinen hallitus oli leikkauslinjalla.

– Edellinen hallitus leikkasi kikyn lomarahaleikkauksista tulevat säästöt leikkaamalla kuntien valtionosuuksista.

Kommentit