Jussi Joentausta

Palkkatuen merkityksestä työllistäjänä käydään kädenvääntöä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on ilmoittanut nostavansa palkkatukea 18 miljoonalla vuodessa ensi vuodesta alkaen.

Toimihenkilöiden keskusliiton STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà uskoo, että palkkatuen nostaminen nykyisestä tasosta pohjoismaiselle tasolle parantaisi julkisen talouden tilaa lähes 800 miljoonalla eurolla ja työllisyys kohenisi noin 44 000 henkilöllä. Palkkatukea tulisi lisätä 420 miljoonaa euroa, nykyisin summa on 240 miljoonaa euroa vuosittain.

Elinkeinoelämän keskusliitossa sen sijaan ei uskota, että palkkatuen käyttö yksityisellä sektorilla kasvaisi määrärahoja nostamalla.

EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari pitää väitteitä tuen työllisyysvaikutuksista virheellisinä, sillä työllistämisrahaa jäi viimekin vuonna käyttämättä noin 150 miljoonaa euroa.

Lisäkysyntä taattu

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski myöntää, että yleistä palkkatukea jää käyttämättä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että yleishyödyllisille toimijoille tarkoitetulla sadan prosentin palkkatuella on 4000 henkilötyövuoden katto.

ILMOITUS

– Vuonna 2014 yleishyödyllisille toimijoille tarkoitettua palkkatukea käytettiin yli 12000 henkilötyövuotta. Eli kun henkilötyövuosikatto nyt poistuu, palkkatuelle syntyy varmasti lisäkysyntää.

Rantahalvarin mukaan hallituksen olisi tuen nostamisen sijaan kiinnitettävä huomiota palkkatuen käytön esteiden purkamiseen.

Yksi este hänen mukaansa on työsopimuslaissa olevan lisätyön tarjoamisvelvollisuus. Se tulisi hänen mukaansa poistaa silloin, kun työnantaja työllistää vaikeasti työllistettävän palkkatuella. Nykyisellään tämä tarjoamisvelvollisuus käytännössä estää palkkatuen käytön niiltä työnantajilta, joilla on osa-aikaisia työntekijöitä.

Haapakoski ihmettelee, miksi lisätyön tarjoamisvelvollisuus ei toisaalta estä nollatuntisopimusten tekoa. Velvollisuus pitäisikin hänen mielestään rajata nykyistä selvemmin.

Rantahalvarin mielestä palkkatuen tason nosto vaikuttaisi palkkatuen käyttöön etenkin osatyökyisiä, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä työllistettäessä. Näin palkkatuki saataisiin nykyistä paremmin vastaamaan työllistettävän tuottavuuden alenemaa, jota palkkatuella juuri halutaan kompensoida.

Keinoja on

Haapakoski listaa useampia palkkatuen varman käytön mahdollistavia asioita. Palkkatuen kestoa henkilöä kohden tulee hänen mukaansa lisätä. Hän muistuttaa, että Ruotsissa palkkatuki voi kestää jopa kahdeksan vuotta.

– Myös työllisyyspoliittista avustusta tulee lisätä, jotta palkkatukea käyttäviä kolmannen sektorin hankkeita olisi enemmän.

Julkisissa hankinnoissa tulisi Haapakosken mukaan käyttää sosiaalisia kriteereitä, ja hyödyntää sitä kautta palkkatukea.

– TE-toimiston henkilökuntaa tulisi lisänä niin että siellä on resursseja markkinoida palkkatukea. Moni työnantaja ei tiedä että heillä olisi mahdollisuus käyttää palkkatukea. Henkilökuntaa tarvitaan myös kohtaamaan asiakkaita..

Kuntouttavaa työtoimintaa voisi Haapakosken mukaan vähentää tai jopa poistaa. Sen sijaan tulisi lisätä palkkatukea ja kehittää kuntoutusta.

Tärkeänä Haapakoski pitää lisäksi yhteiskunnallisten yritysten tukemista nykyistä selkeämmin.

– Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä tulisi uudistaa, jotta palkkatuet olisivat nykyistä kestävämpiä ja siten sosiaalisten yritysten perustaminen nykyistä houkuttelevampaa, hän sanoo.