Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer yllätti maanantaina kertomalla Deutsche Wellen haastattelussa, että hän esittää kansainvälisen turvallisuusvyöhykkeen luomista Syyrian rajalle.
Kramp-Karrenbauer kertoi tuovansa ehdotuksensa keskusteltavaksi torstaina ja perjantaina Brysselissä pidettävän sotilasliitto Naton kokouksen yhteydessä.
”Suositukseni on, että perustamme kansainvälisesti valvotun turvallisuusvyöhykkeen yhteistyössä Turkin ja Venäjän kanssa”, sanoi Kramp-Karrenbauer Deutsche Wellelle.
Ehdotuksesta keskustellaan torstaina ja perjantaina Nato-kokouksen yhteydessä.
Hän ei esittänyt ajatustaan kovin yksityiskohtaisesti, mutta ”me” näyttää tarkoittavan eurooppalaisia Nato- ja EU-maita. Se tuli kuitenkin selväksi, että hän tarjoaisi mukaan myös saksalaisia joukkoja.
Kramp-Karrenbauer on toiminut Saksan puolustusministerinä runsaat kolme kuukautta. Hänen sanojensa painoarvoa lisää se, että hän on myös kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtaja ja näin myös liittokansleri Angela Merkelin seuraajaehdokas.
Merkeliä konsultoitu
Kramp-Karrenbauer sanoi haastattelussa, että hän on valmistellut asiaa yhdessä Merkelin kanssa ja ehdotus on toimitettu Saksan länsiliittolaisille.
Kramp-Karrenbauer sanoi, että Saksan täytyy käyttää asemaansa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenmaana, jotta Syyrian rajalle voitaisiin luoda perusta kansainvälisesti valvotulle turvallisuusvyöhykkeelle.
Kramp-Karrenbauerin mukaan Eurooppa ei voi jäädä sivustakatsojaksi, vaan sen on tehtävä omia aloitteita.
Puolustusministeri määritteli suojavyöhykkeen tarkoitukseksi ”jatkaa nyt pysähtynyttä taistelua terrorismia ja Isisiä vastaan”. Tarkoituksena olisi myös vakauttaa alue niin, että siviilielämä olisi jälleen mahdollista ja pakolaiset voisivat palata vapaaehtoisesti.
Sotshin sopimus
Turkki tuskin innostuu Kramp-Karrenbauerin ehdotuksesta. Kramp-Karrenbauer tarkoittanee pakolaisilla kurdeja, jotka ovat paenneet Turkin kaksi viikkoa sitten alkaneen hyökkäyksen alta pois.
Turkin alkuperäinen suunnitelma oli perustaa Syyrian puolelle rajaa 32 kilometrin levyinen ja runsaan 400 kilometrin pituinen turvavyöhyke, jolta kurditaistelijat olisi poistettu. Lisäksi se aikoi asuttaa vyöhykkeelle Turkissa olevia syyrialaispakolaisia, jotka ovat kotoisin muualta kuin rajavyöhykkeeltä.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hanke on muutenkin kutistunut. Viime viikolla hän suostui Turkissa vierailleen Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen ehdotukseen viiden päivän tulitauosta.
Tiistaina Erdoğan tapasi Sotshissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Maat sopivat siitä, että Turkki jatkaa tiistai-iltana päättynyttä tulitaukoa vielä viikolla. Sen aikana loput kurditaistelijat vetäytyvät turvavyöhykkeeltä.
Suojavyöhyke jaetaan lohkoihin, joissa osassa partioivat Turkin sotilaat ja osassa Syyrian ja Venäjän sotilaat.
Sotshissa puheena ollut vyöhyke on kuitenkin vain noin 10 kilometrin levyinen ja 120 kilometriä pitkä.
”Ei pysyvää miehitystä”
Kramp-Karrenbauer sanoi, että hänen ehdotuksensa ”tekisi selväksi”, ettei Turkki voi pysyvästi miehittää Syyrian pohjoisosassa olevaa aluetta. Hän korosti uutistoimisto DPA:lle, että pysyvä miehitys olisi vastoin kansainvälistä oikeutta.
Saksan ulkoministeri, sosiaalidemokraatteihin kuuluva Heiko Maas kovensi omalta osaltaan äänenpainoja sanomalla sunnuntaina ZDF-kanavalla, että Turkin hyökkäys Syyriaan on kansainvälisen oikeuden perusteella laiton invaasio.
Erdoğan uhosi toissa viikolla, että hän lähettää miljoonia syyrialaispakolaisia Eurooppaan, jos Turkin toimia kutsutaan invaasioksi.
Vaatisi liittopäivien päätöksen
Saksalaisjoukkojen lähettäminen Syyriaan vaatisi liittopäivien päätöksen. Saksalaismedian mukaan sosiaalidemokraatteja voi olla vaikea saada lämpenemään ajatukselle, samoin vihreitä ja vasemmistopuolue Die Linkeä.
Kristillisdemokraattien ulkopoliittinen asiantuntija Roderich Kiesewetter arvioi maanantaina, että kaikkiaan tehtävään tarvittaisiin 30 000–40 000 sotilasta.
Huomiota on herättänyt se, että Kramp-Karrenbauer tuli ehdotuksensa kanssa julkisuuteen jo ennen kuin hän ottaa asian puheeksi suurten eurooppalaisten maiden kuten Ranskan ja Britannian kanssa.
Venäjän ensireaktiona Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että aloite on uusi eikä siihen ole vielä kantaa.