UP/Birgitta Suorsa

Kulttuuri lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä opetus- ja kulttuuriministeriö selvittivät yhdessä, miten kunnat ovat edistäneet kulttuuria. Selvitykseen vastasi 96 prosenttia kunnista.

Tarjoavatko kunnat tarpeeksi kulttuuria, kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä?

– Kunnat tarjoavat kulttuuria asukkailleen voimavaroista riippuen. Lähes 62 prosenttia kunnista on sisällyttänyt kuntastrategiaansa kulttuuripalvelujen edistämisen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan.

– Kuitenkin vain 6 prosenttia kunnista on laatinut erillisen suunnitelman terveyttä ja hyvinvointia edistävästä kulttuuritoiminnasta. Reilulla kolmanneksella kunnista kulttuuri kuuluu laajempaan hyvinvointikokonaisuuteen.

Minkälaista toimintaa kunnat tarjoavat lapsille ja nuorille?

ILMOITUS

– Kyselyn mukaan yli puolet kunnista tarjoaa lapsille ja nuorille kulttuuritoimintaa, joko tukemalla omakohtaista harrastamista tai kulttuuripalvelujen käyttöä. Välineinä voivat olla esimerkiksi kulttuuripassi tai yläkoululaisten kulttuurikortti.

– Noin puolet kunnista tarjoaa lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta maksutta tai maksuhuojennusta lukukausimaksuista taloudellisen tilanteen perusteella.

Tukevatko kunnat vaikeassa elämäntilanteessa eläviä?

– Lähes kolmasosa kunnista tarjoaa esimerkiksi Kaiku-korttia tai Kimmoke-ranneketta, jolla vaikeassa elämäntilanteessa olevat kuntalaiset pääsevät maksutta tai alhaisella pääsymaksulla osallistumaan kulttuuritapahtumiin.

– Vajaa kolmannes kunnista järjestää tai tukee taloudellisesti kulttuuriluotsi- tai kulttuurikaveritoimintaa tai muuta vastaavaa vapaaehtoistoimintaa, joka edistää kulttuuriin osallistumista.

Onko kunnissa kulttuurista vastaavaa henkilöä?

– Täysipäiväinen kulttuurivirkamies toimii joka kuudennessa kunnassa. Kulttuuripalveluista vastaava viranhaltija käyttää yleisimmin kulttuuritoiminnan hoitamiseen vähemmän kuin yhden työpäivän viikossa.

– Joka kolmannessa kunnassa kulttuuritoiminnassa työskentelee vain yksi virkailija.

– Keskimäärin henkilöstöä kuntien yleisessä kulttuuritoiminnassa on 0,9 henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohti.

Mitkä ovat kuntien kulttuuritoiminnan haasteet?

– Maaliskuussa tuli voimaan uusi kuntien kulttuuritoimintalaki, joka määrittelee hyvin kuntien tavoitteet ja tehtävät. Koska kunnat ovat keskenään niin erilaisia, myös niiden voimavarat vaihtelevat suuresti.

– Aina kuitenkaan kunnan koko ei ole ratkaiseva tekijä. Tärkeää on, että kunnan luottamus- sekä virkamieshallinnossa ymmärretään, että kulttuuria kannattaa tukea. Edellä mainitun lain perusteluissa on tästä paljon tietoa, ja tutkimuksista sitä saa lisää.

Paljonko kulttuuriin laitetaan rahaa?

– Yleisen kulttuuritoiminnan kustannukset vaihtelevat eri kunnissa. Vuonna 2016 kustannukset olivat 0-65 euroa asukasta kohden.

– Manner-Suomessa yleisen kulttuuritoiminnan valtakunnallinen keskiarvo on noin 20 euroa.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!