UP/Birgitta Suorsa

Kulttuuri lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä opetus- ja kulttuuriministeriö selvittivät yhdessä, miten kunnat ovat edistäneet kulttuuria. Selvitykseen vastasi 96 prosenttia kunnista.

Tarjoavatko kunnat tarpeeksi kulttuuria, kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä?

– Kunnat tarjoavat kulttuuria asukkailleen voimavaroista riippuen. Lähes 62 prosenttia kunnista on sisällyttänyt kuntastrategiaansa kulttuuripalvelujen edistämisen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan.

– Kuitenkin vain 6 prosenttia kunnista on laatinut erillisen suunnitelman terveyttä ja hyvinvointia edistävästä kulttuuritoiminnasta. Reilulla kolmanneksella kunnista kulttuuri kuuluu laajempaan hyvinvointikokonaisuuteen.

Minkälaista toimintaa kunnat tarjoavat lapsille ja nuorille?

ILMOITUS

– Kyselyn mukaan yli puolet kunnista tarjoaa lapsille ja nuorille kulttuuritoimintaa, joko tukemalla omakohtaista harrastamista tai kulttuuripalvelujen käyttöä. Välineinä voivat olla esimerkiksi kulttuuripassi tai yläkoululaisten kulttuurikortti.

– Noin puolet kunnista tarjoaa lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta maksutta tai maksuhuojennusta lukukausimaksuista taloudellisen tilanteen perusteella.

Tukevatko kunnat vaikeassa elämäntilanteessa eläviä?

– Lähes kolmasosa kunnista tarjoaa esimerkiksi Kaiku-korttia tai Kimmoke-ranneketta, jolla vaikeassa elämäntilanteessa olevat kuntalaiset pääsevät maksutta tai alhaisella pääsymaksulla osallistumaan kulttuuritapahtumiin.

– Vajaa kolmannes kunnista järjestää tai tukee taloudellisesti kulttuuriluotsi- tai kulttuurikaveritoimintaa tai muuta vastaavaa vapaaehtoistoimintaa, joka edistää kulttuuriin osallistumista.

Onko kunnissa kulttuurista vastaavaa henkilöä?

– Täysipäiväinen kulttuurivirkamies toimii joka kuudennessa kunnassa. Kulttuuripalveluista vastaava viranhaltija käyttää yleisimmin kulttuuritoiminnan hoitamiseen vähemmän kuin yhden työpäivän viikossa.

– Joka kolmannessa kunnassa kulttuuritoiminnassa työskentelee vain yksi virkailija.

– Keskimäärin henkilöstöä kuntien yleisessä kulttuuritoiminnassa on 0,9 henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohti.

Mitkä ovat kuntien kulttuuritoiminnan haasteet?

– Maaliskuussa tuli voimaan uusi kuntien kulttuuritoimintalaki, joka määrittelee hyvin kuntien tavoitteet ja tehtävät. Koska kunnat ovat keskenään niin erilaisia, myös niiden voimavarat vaihtelevat suuresti.

– Aina kuitenkaan kunnan koko ei ole ratkaiseva tekijä. Tärkeää on, että kunnan luottamus- sekä virkamieshallinnossa ymmärretään, että kulttuuria kannattaa tukea. Edellä mainitun lain perusteluissa on tästä paljon tietoa, ja tutkimuksista sitä saa lisää.

Paljonko kulttuuriin laitetaan rahaa?

– Yleisen kulttuuritoiminnan kustannukset vaihtelevat eri kunnissa. Vuonna 2016 kustannukset olivat 0-65 euroa asukasta kohden.

– Manner-Suomessa yleisen kulttuuritoiminnan valtakunnallinen keskiarvo on noin 20 euroa.