Terveyskeskuslääkäri Lara Juvosen Facebook-kirjoitus terveyskeskuksista työpaikkoina rohkaisi monia muita lääkäreitä ja kirvoitti keskustelua.
Potilaat ovat jo pitkään ihmetelleet, että miksi terveyskeskuksissa hoidetaan vain yksi asia kerrallaan. Jokaisen järki sanoo, että ihmistä pitäisi hoitaa kokonaisuutena. Tämä tavoite on mahdoton, jos lääkärillä on aikaa puoli tuntia tai 15 minuuttia per potilas vaivaan kuin vaivaan.
Keskustelua jatkaneen Sara Launion mukaan terveyskeskusjärjestelmä on osittain rikki. Hänen mukaansa ”rikkonainen järjestelmä luo perusterveydenhuollossa työskenteleville kollegoille jatkuvaa kuormitusta. Vaihtuvat potilaat tuottavat kuormitusta, joka näkyy uupumisoireina ja työnhallinnan rakoiluna”.
Yksi vakavimmista ongelmista on kokeneiden 40–60-vuotiaiden terveyskeskuslääkärien joukkopako.
Useat perusterveydenhuollossa työskentelevät Juvosen kollegat ovat muutama vuosi valmistumisensa jälkeen jääneet pitkille sairaslomille uupumuksen vuoksi. Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarnen mukaan vakavaksi vaaraksi itselleen työuupumuksen kokee peräti 28 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä.
Terveyskeskukset kurjistuneet parikymmentä vuotta
Launio perää, että mallia tulisi ottaa hyvin toimivista terveyskeskuksista. Kaikki terveyskeskukset eivät toimi huonosti.
Lääketieteen emeritusprofessori Martti Kekomäki vahvistaa (20.10.) Juvosen ja Launion näkemyksiä terveyskeskuslääkäreiden arjesta.
Kekomäen mukaan terveyskeskuksissa mitataan sitä, kuinka paljon yksittäisiä toimenpiteitä lääkärit ehtivät suorittaa. Sen sijaan arvoa pitäisi hänen mielestään antaa potilaan tuntemiselle ja hoidon seuraamiselle loppuun asti.
Myös Samuli Saarni kirjoittaa viime perjantaina ilmestyneessä Lääkärilehdessä terveyskeskusten ongelmista. Hänen mukaansa ”olisi rehellistä hyväksyä universaalin terveydenhuoltojärjestelmän kuolema ja nykyisen kahden kerroksen järjestelmän pysyvyys”, ellei ryhdytä pikaisiin toimiin resurssien takaamiseksi.
– Sote-järjestelmän rakenteet – käytännössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriyttäminen – ovat johtaneet terveyskeskusten tasaiseen, parikymmentä vuotta kestäneeseen kurjistumiseen, Saarni kirjoittaa pääkirjoituksessaan (18.10.).
Vajaan 20 vuoden aikana perusterveydenhuollon osuus on laskenut terveydenhuollon menoista 20 prosentista 13 prosenttiin, ja reaalisesti kutistunut. Samaan aikaan perusterveydenhuollon avohoidon lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet 40 prosenttia.
Kokeneet terveyskeskuslääkärit siirtyvät toisaalle
Saarni nostaa yhtenä vakavimmista ongelmista kokeneiden terveyskeskuslääkärien joukkopaon. Etenkin 40–60-vuotiaiden lääkärien osuus on pienentynyt vuodesta 2008 vuoteen 2018 mennessä peräti 62 prosentista 40 prosenttiin.
Lääkärikato on merkittävä uhka myös hallituksen tavoitteelle lisätä terveyskeskuslääkäreitä tuhannella. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli viime viikolla hallituksen tavoitteet terveyskeskusten vahvistamiseksi.
Lääkäriliitto korostaa omissa, syksyn aikana valmistelluissa teeseissään potilaiden luottamuksen palauttamista. Kiireettömään hoitoon pääsy on turvattava hoitotakuulla potilaiden luottamuksen varmistamiseksi. Pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet pitäisi nostaa arvoonsa.
Lääkäriliitto keskeisenä tavoitteena sote-uudistuksessa universaalin terveydenhuollon palauttamista. Jo ensimmäisessä vaiheessa on välttämätöntä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.
Rekrytointiongelmiin Lääkäriliitto puuttuisi korjaamalla työn sisältöä, työmäärää sekä kehittymismahdollisuuksia. Tarpeettomat tehtävät Lääkäriliitto siirtäisi lääkäreiltä pois.