Lehtikuva/Irene Stachon

Poliisin mielenosoituksissa käyttämien voimakeinojen pelisääntöjä on hyvä selventää.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) päätös pyytää selvitystä poliisilta viime päivien mielenosoituksista on perusteltu. Ohisalon mukaan selvityksen tarkoituksena käydä poliisijohdon kanssa läpi pelisäännöt siitä, miten mielenosoituksissa ilmaisunvapaus toteutuu ja turvallisuuden tunne säilyy vahvana niin mielenosoittajien kuin sivullisten kesken.

Poliisin ja mielenosoittajien välillä syntyi vastakkainasettelua lauantaisessa Helsingin Turkki-mielenosoituksessa. Muutaman sadan mielenosoittajan joukko marssi keskustassa Narinkkatorilta Oodin eteen Kansalaistorille, jossa oli noin puolen tunnin mittainen kokoontuminen.

Ohisalon poliisilta pyytämän selvityksen tulosten ja johtopäätösten julkistaminen voi parhaimmillaan lisätä mielenosoittajien ja poliisin välistä avoimuutta. Pelisääntöjen kirkastaminen voi myös estää lauantain mielenosoituksessa tapahtuneiden yhteentörmäysten toistumista.

Ohisalon poliisilta pyytämän selvityksen tulosten ja johtopäätösten julkistaminen voi parhaimmillaan estää lauantain mielenosoituksessa tapahtuneiden yhteentörmäysten toistumista.

Poliisin käyttäytyminen herätti vahvoja tunteita

Kansalaistorilla olleessa tapahtumassa mielenosoittajien edustajat tulkitsivat poliisin toiminnan tahalliseksi provokaatioksi. Poliisi käytti etälamautinta Helsingin Turkki-mielenosoituksessa. Erimielisyyttä oli tullut muun muassa auton osallistumisesta kulkueeseen poliisin kiellettyä ja lopulta estettyä tämän.

ILMOITUS

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontatoiminnan johtaja, ylikomisario Jere Roimu kertoi STT:lle sunnuntaina, että päätökseen vaikuttivat edellisten mielenosoitusten tapahtumat. Edellisessä Turkin vastaisessa mielenosoituksessa auto oli ajanut mielenosoittajien seassa.

Mielenosoitukset Turkkia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania vastaan jatkuvat. On perusteltua selvittää poliisin pelisäännöt, etteivät mielenosoittajat ja poliisi joudu napit vastakkain jatkossakin. Mielenosoittajienkin vihollinen on Turkissa, ei Suomessa.

Kurdien vakava tilanne nostaa tunteet pintaan

Suuri osa mielenosoittajista oli kurdeja, ja pääosin lauantain mielenilmaus sujui Erdoğanin vastaisia iskulauseita huutaen. Mielenosoituksessa vaadittiin vapautta Turkissa vangittuna vuodesta 1999 lähtien olleelle kurdijohtajalle Abdullah Öcalanille sekä osoitettiin tukea Pohjois-Syyrian Rojavan kurdeille.

Tunteet ovat pinnassa johtuen tilanteen vakavuudesta. Kurdit kokevat jääneensä yksin puolustautumaan Turkkia vastaan. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisää se, että kurdien rooli oli merkittävä taistelussa Isisiä vastaan. Helsingin mielenosoituksessa vedettiin yhtäläisyysmerkit Turkin hallituksen ja Isisin välille.

Mielenosoittajat vaativat myös Suomea ja EU:ta julistamaan kauppasaarron Turkille. Turkin kurdien vastaisessa hyökkäyksessä on menossa viisi päivää kestävä tulitauko, joka on rakoillut. Tilanne Turkin hyökättyä kurdeja vastaan jälkeen on ollut ennakoimaton, mikä heijastuu Suomenkin kurdien keskuuteen.

Rauhanomaisia mielenosoituksia järjestettiin myös Turussa ja Tampereella.