Toimeentulon kokeminen helpoksi tai hankalaksi on yhteydessä sekä lasten että vanhempien hyvinvointiin monella tapaa. THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin yli 30 osoittimen avulla toimeentulokokemusten yhteyksiä hyvinvointiin alakoululaisten perheissä.
– Vanhempien ja lasten hyvinvointi oli niillä kaikilla heikompaa perheissä, joissa vanhempi arvioi toimeentulon olevan hankalaa, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Salmi toteaa, että tutkimuksessa oli käytettävissä laaja kirjo hyvinvoinnin osoittimia.
Suurimmat erot olivat oli läksyjen tekemisen sujumisessa.
Talousongelmia kokevissa perheissä vanhemmat tunsivat itsensä yksinäiseksi huomattavasti useammin kuin ne vanhemmat, jotka kokivat perheen toimeentulon helpoksi. Lisäksi ryhmien välillä oli selviä eroja siinä, kuinka tyytyväisiä vanhemmat olivat elämäänsä ja parisuhteeseensa ja miten he kokivat perheen arjen sujuvan.
Vanhempien arvioissa lasten hyvinvoinnista suurimpia eroja oli läksyjen tekemisen sujumisessa sekä vanhemman käsityksessä siitä, tietääkö hän hyvin, miten lapsella menee koulussa.
Kuormitusta vanhemmille
Toimeentulon hankaluus osoittautui merkitseväksi vanhempien hyvinvoinnin riskitekijäksi myös silloin, kun useita muita mahdollisia selittäviä tekijöitä otettiin huomioon.
– Toimeentulo-ongelmat aiheuttavat vanhemmille lisäkuormitusta tilanteissa, joissa hyvinvointia heikensivät myös muut tekijät, kuten terveysongelmat tai tyytymättömyys parisuhteeseen, Salmi arvioi.
Havainto on Salmen mukaan tärkeä, koska aiemmasta tutkimuksesta tiedetään vanhempien taloudellisten huolien aiheuttaman kuormituksen heijastuvan kielteisesti paitsi heidän omaan hyvinvointiinsa myös vanhemmuuden laatuun ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.
Suomessa on 2000-luvulla vallinnut politiikka, jossa lapsiperheiden toimeentulon tukeminen ja lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen on asetettu toistensa vaihtoehdoiksi.
Salmen mukaan tämä ei ole uuden tutkimuksen valossa järkevää.
– Tulostemme mukaan perheissä, joissa toimeentulo on hankalaa, lasten hyvinvointia tukevien palvelujen käyttö on yleisempää, mutta niissä myös palvelut jäävät useammin saamatta, vaikka niitä olisi tarvittu, hän sanoo.
– Siksi toimeentuloa helpottamalla voitaisiin sekä alentaa vanhempien kokonaiskuormitusta että vähentää painetta palveluihin.
Lähes 33 000 vanhempaa
Tutkimuksen aineistona oli THL:n Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kerätty kyselyaineisto peruskoulun neljännellä ja viidennellä luokalla olevien koululaisten huoltajilta.
Aineistossa on mukana hieman alle 33 000 vanhempaa, heistä valtaosa eli 86 prosenttia äitejä. Kyselyn vastausprosentti oli 30, ja vastaajat olivat paremmassa sosioekonomisessa asemassa kuin lapsiperheiden vanhemmat keskimäärin.