Hallitusohjelma on hyvä ellei erinomainen, nyt se pitää toteuttaa. Näin voisi tiivistää eduskunnassa torstaina vierailleen vaelluskaladelegaation sanoman.
Erityisesti kala-aktiivien hampaissa on Kemijoki Oy, jonka enemmistöomistaja on Suomen valtio (50,1%). Reilut 28 prosenttia omistaa energiayhtiö Fortum, jonka pääomistaja niin ikään on valtio. Tämän vuoksi aktiivit tapasivat sekä ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) että omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Sirpa Paateron (sd.).
– Meillä on aika selkeä hallitusohjelma, johon on tehty kalojen ja Suomen virtavesien kannalta poikkeuksellisen hienot kirjaukset. Mutta meillä on valtio-omisteiset yhtiöt Fortum ja Kemijoki, jotka hankaavat vastaan kaikin mahdollisin keinoin, kertoo yksi delegaation kalastusaktiiveista Jasper Pääkkönen.
Pääkkösen ja muiden delegaation jäsenten mukaan yritykset pyrkivät hankaloittamaan Lapin Ely-keskuksen tekemää Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muutosesitystä. Niillä pyritään palauttamaan vaelluskalakannat koko Kemijoen vesistöön. Kemijoki valjastettiin vesivoimaloiden käyttöön pian toisen maailmansodan jälkeen.
– On täysin absurdi tilanne, että hallitusohjelmassa on täysin yksiselitteiset kirjaukset siitä, että vaelluskalojen elinvoimaisuutta tulee parantaa tietyin keinoin. Ja sitten valtio-omisteiset yhtiöt pyrkivät estämään Suomen hallitusohjelman toimeenpanon ja toteuttamisen, Pääkkönen sanoo.
Käytännössä Lapin Ely-keskus määräsi kalatiet rakennettavaksi, mutta nyt siis valtio-omisteiset yhtiöt haraavat valtion viranomaisten antamaa päätöstä vastaan. Nyt aktiivit toivovat, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri puuttuisi yhtiöiden toimintaan.
Itämeren lohenpyynti kuriin
Vaelluskaladelegaation kaikki vaatimukset eivät koske Kemijokea. Aktiivit ovat huolissaan myös Itämerellä tapahtuvasta lohenpyynnistä. Yhtenä vaatimuksena on, että keväällä tapahtuva lohenpyynti pitäisi lopettaa
– Se johtuu siitä, että ensin jokiin nousevat suuret naaraslohet, jotka ovat lisääntymisen kannalta täysin avainasemassa. Ne pitäisi päästää jokeen, kertoo Helsingin yliopiston kalataloustieteen emeritusprofessori Hannu Lehtonen.
Tällä hetkellä kalastajat saavat Itämerellä pyytää neljäsosan kiintiöstään keväällä.
– Se on aika turmiollista, Lehtonen sanoo.
Säätelytoimille on senkin vuoksi paljon tilausta, koska lohi-istutukset eivät Lehtosen mukaan enää auta.
– Mereen tulevista lohista noin kolme neljäsosaa on istutettuja. Saaliissa istutettuja on kymmenen prosenttia. Istutetut lohet kuolevat jostain syystä meressä, hän sanoo.
Syytä tähän ei tarkkaan tiedetä, mutta sen epäillään johtuvan kalanrehusta, Lehtonen kertoo.
Mustajärvi, hallituksen uskollinen sotilas
Yhtenä puuhamiehenä delegaation eduskuntavierailussa toimi vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi. Hänelle kamppailu Kemijoen lohikantojen palauttamiseksi on hyvin läheistä. Hän asuu nykyään joen varressa paikassa, jossa hänen mummonsa aikoinaan asui.
– Äitini lähti oman isänsä kanssa lohenpyyntiin saunan rannasta. Voi olla niin, että minä en näe sitä aikaa, kun lohi nousee Kemijokeen. Mutta jos minun lapseni näkisivät, olisihan se tavattoman hienoa, Mustajärvi sanoo.
Kun Mustajärvi purki vanhaa taloa tontilla, löysi hän purkutöiden yhteydessä vanhan lohiatraimen.
– Silloin minä pysähdyin, että lohen menettämisestä ei ole sen enempää aikaa. Jos on ollut varaa tuhota Länsi-Euroopan paras lohijoki, kai se on varaa rakentaa uusiksi ja palauttaa jokeen kalakannat.
Kantojen paluu edellyttää juuri kalateiden rakentamista mutta juuri kantojen parempaa hoitamista.
– Jos tällä hallituspohjalla ei saada selvää liikahdusta aikaiseksi, niin millä sitten saadaan. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset, ja kun minustakin on 16 vuoden jälkeen tullut hallituksen uskollinen sotilas, niin minä vaadin, että hallitusohjelmaa noudatetaan, Mustajärvi paaluttaa.