Lehtikuva/Markku Ulander

Yhteiskunta tulisi huonosti toimeen ilman vapaaehtoisia ja arki näyttäisi ankeammalta, toteavat järjestöpäällikkö Riitta Kittilä ja Juha Peltosalmi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä, sote-järjestöjen katto-organisaatiosta.

– Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta, Juha Peltosalmi toteaa.

Hän toteaa edelleen, että vapaaehtoisten henkilötyövuodet muodostaisivat suuren summan palkkana maksettuna. Nyt yhteiskunnan rahallinen panos rajautuu lähinnä kuntien ja kaupunkien myöntämiin toiminta-avustuksiin vapaaehtoisjärjestöille.

– Yhteiskunta saa valtavan suuren lisäarvon vapaaehtoisten voimin tehdystä työstä, Kittilä lisää.

Vaativaa vapaaehtoistoimintaa

Sote-alan järjestöissä toimii SOSTE:n mukaan noin 500 000 vapaaehtoista.

ILMOITUS

Myös muun muassa liikunta- ja kulttuurialan yhdistykset toimivat usein vapaaehtoisvoimin.

Järjestöt ja yhdistykset eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka toimivat vapaaehtoisten voimin. Myös seurakunnat ja julkinen sektori käyttävät paljon vapaaehtoisten työpanosta.

Vapaaehtoistyö voi olla hyvin vaativaa. Peltosalmi kertoo vuonna 2017 SOSTE-palkinnon saaneesta syöpäjärjestöjen saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta. Siinä vapaaehtoiset toimivat tukihenkilöinä kuolevalle ihmiselle saattokodeissa, sairaaloissa, seurakunnissa sekä hoiva- ja palveluyksiköissä.

– Kaikista ei siihen työhön ole. Saattohoito on kuvaava esimerkki, miten monenlaiseen vaativaan toimeen ihmiset tarttuvat vapaaehtoisesti, Peltosalmi sanoo.

Vapaaehtoistyötä tehdään normaalin päivätyön ja perheenhoidon ohessa.

Kittilä nostaa esiin järjestöjä, joiden vapaaehtoiset tekevät työtä yksinäisyyden poistamiseksi. Esimerkkeinä hän mainitsee Kehitysvamma 57 ry:n Keharikaveritoiminnan, Vanhustyön Keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan ja Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan.

– Monesti voi kysyä, kumpi saa enemmän, hän joka tekee, vai hän, joka on kohteena. Minusta molemmat, Kittilä pohtii.

Nuorillekin löytyy mielekästä työtä

Monissa sote-alan kansalaisjärjestöissä vapaaehtoistoimijat ovat suurimmalta osin keski-ikäisiä naisia. Kittilä muistuttaa, että poikkeuksena ovat esimerkiksi lastensuojeluyhdistykset, joissa toimijat ovat itsekin perheellisiä. Toinen poikkeus ovat veteraaniyhdistykset, jotka ovat perinteisesti miesvoittoisia.

– Nuorellekin sote-alan vapaaehtoistoiminta voi olla kiinnostavaa, jos työ edustaa hänen arvojaan ja valintojaan. Nuoret haluavat edistää toisia huomioon ottavaa yhteiskuntaa, Kittilä kertoo.

Peltosalmen mukaan sote-järjestöjen erityisyytenä on, että vapaaehtoiset ovat yhdistyksien jäseniä. Muilla aloilla vapaaehtoisia rekrytoidaan monesti yhdistyksen ulkopuolelta.

– Sote-järjestöissä vapaaehtoiset ovat usein asianosaisia ja vertaistukijoita. Se ehkä erottaa sote-järjestöt muista, Peltosalmi toteaa.