Jarno Mela

Kaikkien työntekijöiden, rehellisten yritysten ja yhteiskunnan etu, perustelee kansanedustaja aloitettaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski vaatii lakialoitteella alipalkkauksen kriminalisointia. Hän ehdottaa rikoslakiin lisäystä, jonka mukaan yleissitovan tai työnantajaa työehtosopimuslain perusteella velvoittavan työehtosopimuksen sisältämän palkanmaksuvelvoitteen rikkominen olisi jatkossa rangaistavaa.

Rinteen hallitus on jo luvannut selvittää uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Myllykoski esittää lainsäädäntöön kuitenkin yksiselitteistä kirjausta alipalkkauksen kriminalisoinnista.

Alipalkkauksella tarkoitetaan työehtosopimusten määräyksiä alempien palkkojen maksamista sekä esimerkiksi sairasajan palkan, työntekijälle kuuluvien palkanlisien tai sosiaaliturva- ja eläkemaksujen maksamatta jättämistä. Alipalkkaustapauksia on ilmennyt ainakin palvelu- ja rakennusaloilla sekä teollisuudessa. Usein tapauksiin liittyy laajat alihankintaketjut.

– Jos urakat päätyvät alipalkkausta harjoittaville ja ulkomaalaista työvoimaa käyttäville yrityksille, on työehtoja noudattavien yritysten vaikeaa saada urakoita ja suomalaisten työntekijöiden työllistyä. Tällä on puolestaan negatiiviset kerrannaisvaikutukset Suomen kansantalouteen muun muassa työttömyysturvamenojen lisääntymisen sekä verotulojen ja eläkemaksukertymän vähentymisen myötä, Myllykoski sanoo.

– Alipalkkauksen kriminalisointi olisi kaikkien työntekijöiden, rehellisten yritysten ja yhteiskunnan edun mukaista.

ILMOITUS

Kohteena usein ulkomaalaiset

Julkisuuteen tulee jatkuvasti tapauksia, joissa paljastetaan räikeitä puutteita palkkauksessa ja työehtojen noudattamisessa. Alipalkkauksen kohteena on usein ulkomailta tullut työntekijä, joka ei tunne Suomen työmarkkinoiden lainsäädäntöä ja oikeuksiaan. Tällaisia tapauksia on paljastunut muun muassa Olympiastadionin kunnostusurakan yhteydessä ja Lounas-Suomen työsuojeluviranomaisten tarkastuksissa tänä syksynä.

Oikeusministeriö on aiemmin linjannut, että nykyinen rikoslainsäädäntö on riittävä. Myllykoski on eri mieltä.

– EU-direktiivi, joka on tarkoitettu lähetettyjen työntekijöiden turvaksi, ei ole ehkäissyt alipalkkausta. Laiminlyöntimaksu ei ole ollut riittävä sanktio. Kriminalisoinnilla olisi alipalkkausta ennaltaehkäisevä vaikutus ja se takaisi, että suomalaisessa alihankintaketjussa toteutuvat reilut ja lainmukaiset työehdot. Samalla viranomaisten välistä yhteistyötä, koulutusta ja valvontaresursseja tulee tietysti lisätä, sanoo Myllykoski.