Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Sosiaaliturvan uudistus polkaistaan käyntiin Rinteen hallituskaudella. Uudistus vie aikaa, jopa kahdeksan vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino- Kaisa Pekonen (vas.) ei lupaa nopeita uudistuksia sosiaaliturvaan. Pekonen ennakoi uudistuksen kestävän myös seuraavan kauden eli kahdeksan vuotta. Askelmerkit linjattiin Säätytalolla hallitusneuvotteluissa.

– Ainakin hakemuksia ja hakemusprosesseja on tarkoitus yksinkertaistaa jo tällä kaudella, lupaa Pekonen Kuntalehden haastattelussa.

Muitakin ”järkeviä uudistuksia” voi toteutua, lupaa Pekonen. Sen sijaan hänenkin kannattamansa perustulo vasemmistoliiton tai minkään muunkaan puolueen malliin ei etene tällä hallituskaudella.

Perusturvan korotusten suuruudella ei voi retostella, mutta suunta on oikea.

Pekosen ja myöhemmin hänen ministeripestiään jatkavan Hanna Sarkkisen (vas.) kunnianhimoinen tavoite on aloittaa sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. Hallitusohjelma lupaa ”parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä”.

Palapelistä kootaan ymmärrettävä sotu

Pekonen kuvaa, että sosiaaliturvaa on rakennettu kuin palapeliä.

ILMOITUS

– Kun vuosien varrella on ollut tarvetta jollekin uudelle sosiaalietuudelle, olemassa olevaan sosiaaliturvajärjestelmään on ikään kuin lisätty palasia, mutta järjestelmää ei ole perattu eikä avattu kokonaisuudessaan kunnolla.

Hallituksen värillä on erityistä väliä sosiaaliturvan uudistuksessa. Pekonen visioi sosiaaliturvan uudistusta sanoen, että ”meidän sosiaaliturvamme ei ole missään nimessä lannistava vaan kannustava”.

Tämä kuulostaisi pahalta, jos sen sanoisi esimerkiksi kokoomusvetoisen tai edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri. Kannustava sosiaalipolitiikka voi olla myös myönteistä eikä vain keppiä heiluttavaa.

Perusturvan korotusten suunta on oikea

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksella on kaikki edellytykset pistää alulle saajiaan kunnioittava sosiaaliturvan uudistus. SDP on ollut päättämässä kautta aikojen hyvinvointivaltion kannalta merkittävistä parannuksista.

Pääsääntöisesti keskustan historiassa edellisen Juha Sipilän hallituksen sosiaalipolitiikka oli poikkeuksellista leikatessaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Keskusta maksoi tästä politiikastaan raskaasti.

Vihreiden sosiaalipoliittiset linjat voivat olla lähellä oikeistoa tai vasemmistoa hallituksesta riippuen. Nykyinen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on köyhyystutkija. Hänellä pitäisi olla hyvä käsitys kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan parannustarpeista.

Hallitus on parantamassa perusturvaa pienimpien etuuksien kohdalla. Mutta aivan kuten Pekonen toteaa: Korotusten suuruudella ei voi retostella, mutta suunta on oikea.

Työntekoa ja sosiaaliturvaa sovitetaan yhteen

Sosiaaliturvaa uudistetaan parlamentaarisesti, ja aikaa varataan lähes kymmenen vuotta. Näin tehdään viisastuneena sotu-uudistuksesta, joka on kiusannut jo useita hallituksia.

Sosiaaliturvaakin on yritetty uudistaa aikaisemminkin kokonaisuutena SATA-komiteassa, mutta laihoin tuloksin tavoitteeseen verrattuna. SATA-komitea oli Matti Vanhasen II-hallituksen yksi kunnianhimoisimpia hankkeita.

Jarno Mela

Sen mandaattina oli uudistaa sosiaaliturva, parantaa työn teon kannustimia, vähentää köyhyyttä sekä suunnitella järjestelmä, joka takaa riittävän perusturvan tason – kaikki samaan aikaan. Käteen jäi kuitenkin idea takuueläkkeestä, joka on ollut toimiva.

Rinteen hallituksen sotu-uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Tarkoitus on mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen elämäntilanteen muuttuessa. Työn tekemisen pitää kannustaa ja käteen jäädä enemmän rahaa.

Hallituksella riittää neuvoteltavaa

Paljon tunteita herättävät vanhuuseläkkeet jätetään uudistustyön ulkopuolelle. Silti komitealla – ja sen jälkeen hallituksella – riittää neuvoteltavaa. Yksistään ”ansioperusteisten etuuksien määräytymisen yhtenäistäminen” voi olla iso kivi hallitukselle käännettäväksi.

Yksimielisyyden löytäminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ja kestosta hiertää. Vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto ovat olleet porrastamista vastaan. Työministeri Timo Harakka (sd.) aikoo kuitenkin keskusteluttaa kolmikantaisessa työryhmässä porrastusmallin, joka ei leikkaa työttömyysturvaa.

Vihreät ja keskusta suhtautuvat suopeasti porrastukseen. Elinkeinoelämän keskusliitto ajaa työttömyysturvan porrastusta, lue leikkausta, kuin käärmettä pyssyyn.

Myöskään asumistuen tai opintotuen muutokset eivät ole helppoja. Hallituksen mukaan komitean on selvittävä yleisen asumistuen kehittämisperusteet erillisinä muista etuuksista.

Toimeentulotuen roolia selvitetään

Pekosen ministeriön rooteliin kuuluu myös selvittää toimeentulotuen roolia ja rahoitusta suhteessa muuhun sosiaaliturvaan. Pekonen pohtii Kuntalehden haastattelussa toimentulotuen siirron mielekkyyttä Kelalle.

Edelleenkin ydinkysymys on, että saavatko toimeentulotukiasiakkaat tarpeeksi myös muuta kuin rahallista tukea. Pekonen toteaa kuitenkin, ettei toimeentulotukea olla siirtämässä takaisin kuntiin.

Hyvänä hän pitää sitä, että uudistus on mahdollistanut toimeentulotuen haun niillekin ihmisille, jotka ovat pelänneet leimautumista. Ja joka tapauksessa sote-palvelut ovat siirtymässä laajemmille harteille, maakuntiin.