Rinteen hallitus aloittaa oman sote-urakkansa palaamalla peruskysymykseen: miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tehdään?
– Meidän pitäisi varmistaa, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja painopiste tulee perusterveydenhuoltoon, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitellessään uudistukseen liittyvää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.
Tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.
Kiuru sanoi tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa, että sitä voidaan kutsua myös sote-uudistuksen lanseeraukseksi. Rinteen hallitus painottaa sisältöjen eikä rakenteiden uudistamista.
Rakennekin muuttuu. Nykyisten 295 järjestäjän sijaan palvelut järjestää jatkossa 18 maakuntaa niin kuin jo edellisen hallituksen sote-uudistuksessa piti tapahtua.
Uudistukseen liittyy myös seitsemän päivän hoitotakuu, josta valmistellaan oma lainsäädäntö.
– Hoitotakuuta tiukennetaan ja jatkossa ihminen pääsee viikossa tarvitsemaansa hoitoon. Nyt panostetaan peruspalveluihin ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön. Myös sote-ammattilaisten kesken tarvitaan vahvaa yhteistyötä, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena, Kiuru sanoi.
Ongelma, johon uudistuksella haetaan muutosta, on vanha tuttu. Lääkäriin pääsyä voi joutua odottamaan viikkokausia, vaikka toisaalta 43 prosenttia apua tarvitsevista pääsee sinne viikossa.
– Jos joku sanoo, että ei ole mahdollista tavoitella viikon hoitotakuuta, niin se ei pidä paikkaansa. Nykyrahallakin vajaa puolet pystyy sen järjestämään, napautti Kiuru.
Erikoissairaanhoito vie resurssit
Toinen perusterveydenhuollon iso ongelma on painopisteen siirtyminen erikoissairaanhoitoon.
– Perusterveydenhoidossa pitäisi hoitaa moni vaiva, mutta asiat ovat luisuneet siihen, että ongelmista ei ole otettu koppia. Pääset kerran lääkäriin, mutta et tule hoidetuksi. Viime kädessä hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa, Kiuru kuvaili.
Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen erikoissairaanhoidossa on kahdeksankertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Vuonna 2017 erikoissairaanhoito vei lähes 38 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, kun esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin jäi 7 prosenttia.
Painopisteen muutoksesta kuvaava esimerkki on se, että viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana erikoissairaanhoitoon on palkattu 3 700 sairaalalääkäriä ja terveyskeskuksiin 300 lääkäriä.
– Meno ei voi jatkua näin, Kiuru sanoi.
Millä sitten lääkäreitä saataisiin houkuteltua terveyskeskuksiin? Kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan houkuttimia ovat moniammatillisen tiimin tuki ja on mahdollisuus konsultoida erikoistasoa. Lisäksi terveyskeskuksiin yritetään tuoda tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
– Tuntuu siltä, että lääkärit haluavat tehdä työtä yliopistosairaaloissa. Jos saamme sellaisia komponentteja myös perustason sosiaali- ja terveyskeskuksiin, niin ne ovat vetovoimatekijöitä.
Myös sosiaalihuollon kustannukset painottuvat raskaisiin palveluihin, koska ennalta ehkäiseviin palveluihin ei ole satsattu.
Kaikki palvelut yhdestä paikasta
Hallituksen visiossa tämä kaikki muuttuu. Tulevaisuudessa palvelut saa yhdestä paikasta, tukena ovat eri alojen ammattilaiset, vastaanottoja on myös iltaisin ja viikonloppuisin, ja mobiili- ja digipalvelut ovat tukena.
Tulevaisuuden terveyskeskuksesta saa siis sosiaali-, terveys-, suun terveys-, mielenterveys-, päihde-, neuvola- ja ehkäisevät palvelut, ja sen piirissä ovat myös kotihoito ja avokuntoutus.
– Pystytäänkö tarjoamaan matalan kynnyksen talo, jonka ovesta sisään menemällä pääset lääkärille tai muun alan ammattilaiselle ja tulet myöskin hoidetuksi, Kiuru kertoi tavoitteeksi.
Kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan nykyinen järjestelmä on kansalaisia eriarvoistava. Jos uudistuksella päästään parempiin palveluihin, joissa painotus on ehkäisevässä työssä, se mahdollistaa myös kustannusten nousun hillitsemisen.
Ohjelman kehittämistyöhön kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtionavustusta, jonka ensimmäinen rahoitushaku avataan joulukuussa 2019. Valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 70 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Vuosille 2021 ja 2022 tulee täydentävät haut.