Lehtikuva/Anni Reenpää

Kommentti: Entistä useampi heikkokuntoinen ja muistisairas vanhus on kotihoidossa, jossa kipuillaan ja näännytään työtaakan alla.

Vanhushoivan seuraava iso ongelma odottaa jo ratkaisuaan, vaikka hallitus on hädin tuskin saanut ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön nostamisen alulle. Hallitus tunnistaa omassa esityksessään, että lyhyellä aikavälillä kotihoidon henkilöstöä saattaa siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon töihin.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) pitää uhkaa aitona. Tällä hetkellä Kiurulla ei ole lääkkeitä ongelmaan. Niitä odotetaan joulukuuhun mennessä valmistuvasta asiantuntijatyöstä.

Enemmistö vanhuksista on kotihoidossa. reilu vuosi sitten toukokuussa lähes 60 prosenttia vanhuksista hoidettiin kotona. Vanhushoivan ammattilaisista kotihoidossa on 35 prosenttia eli noin 15 800 työntekijää.

Työntekijöitä rasittaa se, ettei työtään voi tehdä kunnolla.

THL:n arvion mukaan pulaa on sekä kotihoidosta että työntekijöistä. Viime vuoden lopussa julkaistun selvityksen mukaan lähes joka toisessa kunnassa ei ole riittävästi kotihoidon palveluja. Etenkin iäkkäisiin erikoistuneista sosiaalityöntekijöistä sekä päihde- ja mielenterveysosaajista on pulaa. Kotihoidossa lähes puolet kuntoutusammattilaisten toimista jää täyttämättä.

Moni ajattelee alan vaihtoa kotihoidossa

ILMOITUS

Vanhushoivan tilasta paljon ääntä pitäneen SuPerin selvitysten mukaan työntekijät ovat lujilla. Ovat olleet jo pitkään. Kaksi kolmasosaa on harkinnut alan vaihtoa SuPerin jäsenilleen viime vuonna tekemän selvityksen mukaan.

Kiuru ei siis ole turhaan huolissaan, että kotihoidon työntekijät hakeutuvat laitoshoivan mitoituksen parannuttua ympärivuorokautiseen hoivaan. Kotihoidon työntekijöiden henkinen ja fyysinen kuormittuminen on tosiasia, joka heijastuu myös sijaisten saantiin.

Työntekijöitä rasittaa etenkin se, ettei työtään voi tehdä kunnolla. Vain neljä prosenttia vastaajista ei ole koskaan huolissaan kotihoidon laadusta. Ja vain vajaa viidennes vastaajista kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin. Osa työntekijöistä ei näe kotihoidossa enää mitään hyvää, koska he ovat niin uupuneita.

SuPerin johtopäätös on rankka: Kotihoidon kehittämisessä lähtökohtana ei ole ollut asiakkaiden hyvinvointi vaan kustannussäästöjen synnyttäminen.

”Kotihoidon tila katastrofaalinen”

Sairaanhoitajaliitto kuvaa kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa ”hälyttäväksi ja jopa katastrofaaliseksi”. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut.

Viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Järjestö puuttuu myös kotihoidon yhteen aivan keskeisimpään ongelmaan, joka odottaa ratkaisua.

Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon.

Hoitajamitoituksesta käydystä keskustelusta voisi päätellä toisin. Järjestö vaatiikin koko kotihoidon ja kotisairaanhoidon sekä näiden työnjaon organisoimista uudelleen.

Kotihoito säästää kuntien rahaa

Asiakasmäärät ovat kasvaneet vauhdilla: Kahden vuoden aikana kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä on noussut jo 4 000:lla. Suunta ei ole muuttumassa, sillä pelin henki on, että yhä useampi vanhus hoidetaan kotona.

THL:n johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan kotihoidon asiakasmäärät kasvavat tulevina vuosina voimakkaasti etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa. Myös kotihoidon jaksot pitenevät.

– Kotihoidon merkitys iäkkäiden ihmisten elinkaarella kasvaa, huomauttaa Kehusmaa.

Kotihoidossa asiakkaat ovat entistä heikkokuntoisten ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Ilmiö ei ole uusi: jo 1990-luvun laman vuosista lähtien vanhushoivaa on siirretty kotiin, kotihoitoon sekä omaisten varaan. Kunnat säästävät kymmeniä miljoonia vuodessa kotihoidon ja omaishoidon kautta.

Omaiset hoitavat hyvän hyvyyttään läheisiään. Heidän määränsä on arvioitu nousevan jopa miljoonaan. Virallisesti omaishoidossa sen sijaan on vajaa 50 000.

Yleisin syy hoivan ja hoidon tarpeeseen kotona asuvilla vanhuksilla on muistisairaus. Muistisairaiden osuus kasvaa edelleenkin, myös laitoshoidossa, jossa heidän osuutensa on yli kaksi kolmasosaa.