Demokratia on uhattuna Suomessakin, koska julkisen keskustelun vaientaminen voi aiheuttaa hiljaisuuden spiraaliin, sanoo kirjailija Sofi Oksanen. Hän puhui Toimittajat ilman rajoja -järjestön tiedotustilaisuudessa.
– Osa kansasta on jo antanut mandaatin vihapuheelle nostaessaan sitä käyttäviä ihmisiä eduskuntaan, mikä osaltaan normalisoi syrjivää kielenkäyttöä, Oksanen sanoi, ja kertoi samalla tekevänsä 15 000 euron lahjoituksen Toimittajat ilman rajoja -järjestölle.
Järjestön puheenjohtajan Jarmo Mäkelän mukaan selvät vihapuherikkomukset pitäisi saattaa syyttäjän alaisiksi rikoksiksi ja organisoitua maalittamista kohdella kuin mitä tahansa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Sofi Oksanen sanoi liberaalin demokratian peruspilarina toimivaan sananvapauteen kohdistuvan uhkia, myös Suomessa.
– Me voimme menettää sen mitä olemme saavuttaneet siksi, että harhaudumme pitämään saavutuksiamme itsestäänselvyyksinä.
Ongelmia on Oksasen mukaan sekä maissa, joissa vapaan lehdistön tilanne on heikko että länsimaissa. Ensin mainituissa vihapuhe voi yllättävällä vauhdilla saada kaikupohjaa sosiaalisesta mediasta ja valheisiin voidaan alkaa uskoa. Iso-Britanniassa puolestaan valeuutiset myötävaikuttivat Brexitin voittoon kansanäänestyksessä. Virossa nettisananvapauslaki kääntyi tarkoitustaan vastaan, kun vihapuheen pelko alkoikin rajoittaa sananvapautta.
– Kansanvalta perustuu osallistumiseen ja vihapuhe vähentää osallistumista. Pitkällä tähtäimellä se johtaa harvainvaltaan.”
Vihapuhe vetoaa tunteisiin
Oksanen varoitti, että sama kehityskulku on mahdollista myös Suomessa. Kaikkiin ihmisiin pätevät samat tunteet, ja juuri tunteisiin vihapuhe ja valeuutiset vetoavat, eivät faktoihin. Korkea koulutustaso ei suojaa suomalaisia esimerkiksi Venäjän mielipidevaikuttamista vastaan.
– Koulutuksen sisältö tulee tutkimuksesta, kirjoista, tutkijoiden, toimittajien ja kirjailijoiden työn sisällöstä. Näitä tekijöitä myös Suomessa usein vainotaan.
Kaksi kolmesta toimittajasta on joutunut vihapuheen kohteeksi, viidesosaa on mustamaalattu ja joka kuudes on kokenut väkivallan uhkaa. Tavoitteena on ollut kohteen ammattitaidon kyseenalaistaminen ja maineen tuhoaminen. Oksanen on tilanteesta huolissaan, koska vainoja vastaan taisteleminen vie voimia ja varoja niin toimittajilta itseltään kuin yhteiskunnaltakin.
Julkaisematta jäävä uutinen vaikuttaa
– Mikäli toimittaja saadaan harjoittamaan itsesensuuria, vaikutus ulottuu lopulta koko kansaan, sillä lehdistön käyttämä kieli muovaa julkista narraatiota ja jokaisen kansalaisen kielenkäyttöä.
– Kirjailijana minä voin halutessani haudata käsikirjoitukseni maahan ja olettaa, että se löydetään ja julkaistaan vuosikymmenten kuluttua, mutta tänään haudattua uutista ei julkaista ensi vuonna. Sen sijaan tänään haudattu uutinen voi vaikuttaa siihen, millaisen eduskunnan saamme ensi vaaleissa. On siis syytä olla huolissaan juuri niistä jutuista, jotka jäävät kirjoittamatta, koska kirjoittaja ei uskalla kirjoittaa niitä.
Oksanen varoitti, että kun vaientaminen ulottuu poliittiseen päätöksentekoon, julkiseen keskusteluun ja uutisointiin, tuloksena on hiljaisuuden spiraali: mikäli ainoastaan epäasiallista kieltä käyttävät ovat äänessä, silloin näyttää siltä kuin heidän edustamansa kanta olisi yleinen mielipide.
– Me kaikki olemme vastuussa siitä, tuleeko vainosta, maalittamisesta ja vihapuheesta uusi normaali. Juuri siksi nyt ei ole aika myöntyä hiljentämiseen.
”Haluan tietää, mitä tapahtuu”
15 000 euron lahjoitusta Toimittajat ilman rajoja -järjestölle Oksanen perusteli sillä, että hän haluaa tietää mitä maailmassa tapahtuu.
– Jokainen sentti on tarpeen.
Toimittajat ilman rajoja ry on suomalainen kansalaisjärjestö, joka tekee työtä sananvapauden edistämiseksi. Varoja käytetään muun muassa kouluihin suunnatuille työpajoille ja kampanjoihin, joissa käydään läpi sananvapauden periaatteita ja sitä, miten valeuutisia ja disinformaatiota opitaan tunnistamaan.
Järjestön Suomen puheenjohtaja Jarmo Mäkelä kiitti kirjailija Oksasta lahjoituksesta ja rohkeasta avauksesta.
– Jospa vain muutkin maamme ajattelijat ja johtajat tuomitsisivat vihapuheen yhtä selkein sanoin. Oksanen näyttää paljon kaivattua esimerkkiä siitä, millaisia puheenvuoroja tarvitaan ja kuinka sananvapauden puolesta tehtävää työtä voi tukea myös konkreettisesti.
”Vihapuhe ei ole sananvapautta”
Suomi sijoittui kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä tänä vuonna sijalle kaksi. Tilanne on kuitenkin kehittymässä huonompaan suuntaan, vahvisti myös puheenjohtaja Mäkelä.
– Yksi haasteista on vihapuhe ja siihen liittyvä maalittaminen, joiden tarkoituksena on vaientaa arkaluontoisista asioista kirjoittavat toimittajat. Toisena ovat sosiaalisen median alustojen kautta leviävät valeuutiset ja disinformaatio, jotka uhkaavat kansalaisten oikeutta saada ja ottaa vastaan totuudenmukaista tietoa.
Mäkelä sanoi, ettei sananvapauden väärinkäyttöä vastaan voida eikä pidä taistella sananvapautta rajoittamalla. Sananvapautta on vaalittava tarkasti ja sen aluetta tulee kaikin keinoin lujittaa.
– Yksi tapa lujittaa sananvapautta on kieltää sen väärinkäyttö. Äärimmäinen vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa.
Mäkelän mukaan vähintä mitä tulisi tehdä, on saattaa selvät vihapuherikkomukset yleisen syyttäjän alaisiksi rikoksiksi sekä kohdella organisoitua maalittamista oikeudellisesti samalla tavoin kuin mitä tahansa muuta järjestäytynyttä rikollisuutta.