Kivistö korostaa, että on kysymys tahdosta.
– Hoivan piirissä on 1,7 prosenttia väestöstä, ympäri vuorokauden hoivaa antavissa yksiköissä heitä on alle prosentti väestöstä. Ja osalla heistäkin asiat ovat kunnossa. Viekö tämän kokoisen väestönosan, käytännössä alle prosentin, hoidon kuntoon saattaminen tämän maan konkurssiin? No ei varmasti. Viekö se kunnat konkurssiin? Ei vie, koska valtio lupaa vastata uudistuksen kustannuksista, Kivistö sanoi puhuessaan lauantaina 12.10. Kemin Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa.
Kivistö oli tyytyväinen siihen, että uusi hallitus on tarttunut asiaan heti työnsä alkumetreillä.
Viime viikolla julkaistiin virkamiestyöryhmän 83-sivuinen ehdotus vanhuspalvelulain korjaamisesta. Henkilöstömitoitus kirjataan ehdotuksen mukaisesti lakiin.
Suurissa uudistuksissa tarvitaan aina siirtymäaika
Eduskuntakeskustelussa oppositio on arvostellut mitoituksessa erityisesti kahta asiaa: siirtymäaikaa ja rahoitusta.
– Jokainen yhteiskunnallisista uudistuksista jotain tietävä ymmärtää, että suurissa uudistuksissa tarvitaan siirtymäaikaa, Kivistö huomautti.
–Mitoituksen nostaminen edellyttää 4 500 uuden hoitajan rekrytoimista hoivayksikköihin. Nykyisestäkin henkilökunnasta osa eläköityy ja siirtyy muille aloille. Tavoitteen saavuttaminen vaatii koulutuksen laajentamista ja koulutus kestää useampia vuosia; mitä vaativampia tehtävät ovat, sitä pidempään. Myös työehtoja ja työolosuhteita on kehitettävä niin, että alalle koulutetut voivat alalla pysyä.
Kivistö kummasteli myös sitä arvostelua, jonka mukaan eduskunnalle ei ole juuri annetussa budjetissa varattu rahaa mitoitusuudistukseen.
Minimistä ei saa tulla maksimi
– Ovatkohan arvostelijat malttaneet lukea työryhmän esityksestä ensimmäistäkään sivua. Siinähän lukee selvästi, että ”esitys liittyy vuoden 2020 ensimmäiseen lisätalousarvioon”. Muu ei olisi mahdollistakaan, koska ensi vuoden varsinaiseen budjettiin liittyvät lakiesitykset on annettu samassa yhteydessä kuin itse budjettiesityskin.
Nyt käsitelty esitys on virkamiestyöryhmän paperi, joka menee lausunnolle ja tulee lausuntopalautteen jälkeen poliittiseen käsittelyyn, mahdollisesti marraskuussa. Siitä se etenee eduskuntaan vaiheessa, jossa ensi vuoden varsinainen budjetti on käsitelty. Ensimmäinen lakiin liittyvä rahoitusesitys voidaan siis tehdä vaiheessa, jossa lakiesitys annetaan eduskunnalle eli ensi vuoden lisäbudjetissa.
Kivistö muistutti, että ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevien keskimääräinen kunto on heikentynyt, koska hoitoon pääsyn kynnys on noussut.
– Siksi 0,7 saattaa osoittautua osassa yksiköitä liian matalaksi, jolloin mitoitusta pitää voida nostaa. Minimistä ei saa tulla maksimi.