All Over Press

Puolan opposition ei uskota olevan tarpeeksi vahva ja yhtenäinen kukistaakseen hallitsevan konservatiivisen PiS-puolueen sunnuntain vaaleissa. PiS näyttää saavan jatkokauden, ja sen tavoitteena on keskittää valta.

Vasemmisto putosi kokonaan Puolan parlamentista sejmistä neljä vuotta sitten. Nyt se tekee paluuta kolmen eri puolueen vaalikomiteana – ei siis vaaliliittona kuten edellisissä vaaleissa. Puolassa vaaliliiton on ylitettävä kahdeksan prosentin äänikynnys, ja vasemmisto jäi tuolloin niukasti sen alle. Puolueilla äänikynnys parlamenttiin on viisi prosenttia.

Mielipidekyselyt ennakoivat vasemmistolle noin 12 prosentin äänisaalista sunnuntaina 13. lokakuuta pidettävissä – ja Puolan tulevaisuuden kannalta tärkeissä parlamenttivaaleissa.

Konservatiivinen ja katolisen kirkon vahvaa asemaa hyödyntävä Laki ja oikeus -puolue (PiS) uusii ennusteiden mukaan neljän vuoden takaisen vaalivoittonsa ja saa jopa nykyistä tukevamman enemmistön parlamenttiin. Sen sijaan perustuslain muuttamiseen tarvittavaa enemmistöä PiS:lle ei ole luvassa.

Puolan parlamentti on ollut vaalikauden kokonaan ilman vasemmistoa.

– PiS:n tavoitteena on keskittää poliittinen valta, sanoo Puolaa pitkään seurannut valtiotieteilijä Jaakko Turunen, joka toimii opettajana yhteiskuntatieteiden laitoksella Södertörnin korkeakoulussa Ruotsissa.

– Se tarkoittaa paikallishallinnon heikentämistä mutta myös tiukempaa kontrollia siitä, miten EU-politiikkaa sovelletaan Puolassa. PiS haluaa myös pitää markkinat kurissa, vaikka se ei olekaan ”radikaalisti” markkinoita vastustava voima.

ILMOITUS

PiS:n talouspolitiikka sisältää vasemmistolaisia painotuksia.

Vasemmisto edustaa
arvoliberalismia

Viimeiset 15 vuotta Puolan poliittisella taistelukentällä on pelannut kaksi isoa puoluetta.

Konservatiivinen PiS liittolaisineen hallitsi Puolaa vuosina 2005–2007 ja markkinaliberaali, keskusta-oikeistoa edustava Kansalaisfoorumi (PO) vuosina 2007–2015.

Sitten osat taas vaihtuivat.

Kahtiajaon voimistuessa vasemmisto on heikentynyt. Se on ollut kova pala kommunistien jälkeläiselle, nykyisin sosialidemokraattiselle SLD:lle, joka 1990-luvulla vuorotteli vallassa PO:n kanssa.

Nyky-Puolassa vasemmisto on lähes ainoa poliittinen voima, joka edustaa arvo- ja kulttuuriliberaalia maailmankuvaa ja puolustaa yksilön, esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tasavertaisia oikeuksia.

– Kansalaisfoorumin taktiikkana on ollut vaieta näistä kysymyksistä ja korvata ne talouteen liittyvillä aiheilla, Turunen sanoo.

PO esimerkiksi pysytteli sivussa, kun mustiin pukeutuneet ja suunsa teipanneet naiset vastustivat PiS:n ajamia uusia tiukennuksia aborttilakiin keväällä 2018.

Jaroslaw Roland Kruk / Wikipedia, licence: CC-BY-SA-3.0

Valtapuolue PiS on vaalikampanjassaan toistuvasti hyökännyt seksuaalivähemmistöjä vastaan puhumalla ”lgbt-ideologiasta” ja nimittämällä sitä länsimaiseksi ”vakavaksi sairaudeksi”, joka yritetään tartuttaa Puolaankin. Kirkon johtava papisto on käyttänyt jopa ilmaisua ”sateenkaarirutto”.

Propaganda on purrut. Esimerkiksi Białystokissa ja Lublinissa järjestetyt Pride-marssit johtivat väkivaltaan.

Vasemmistolle yhteistä on se, että se pitää vastenmielisenä kirkon sekaantumista valtion asioihin – kuten myös PO:n markkinaliberalismia. Vasemmistorintamaan kuuluvat SLD:n lisäksi Wiosna eli Kevät ja Razem eli Yhdessä.

Wiosna perustettiin vasta keväällä 2019. Puoluetta johtaa avoimesti homoseksuaali ja lgbt-aktivisti Robert Biedroń, joka aiemmin toimi Słupskin kaupunginjohtajana. Razem on Wiosnan tyylinen vihervasemmistolainen puolue mutta Wiosnaa radikaalimpi.

– Vasemmistopuolueiden suurin ongelma on se, että siinä missä Wiosna ja Razem ovat modernia hipstereiden vihervasemmistoa, SLD yrittää houkutella mukaan duunareita, Jaakko Turunen sanoo.

Oppositiota yhdistää
vain PiS-vastaisuus

Mielipidemittausten valossa oppositiolla olisi teoreettinen mahdollisuus kampittaa PiS, jos se kykenisi yhteistyöhön. Tutkija Jaakko Turunen ei tähän kuitenkaan usko, vaan pitää PiS:n voittoa varmana.

– Wiosna voi löytää liberalismista ja vähemmistöistä yhteisen äänen PO:n kanssa, mutta heti kun mukaan otetaan vaikkapa seksuaalivähemmistöt, puolet PO:n kansanedustajista kääntyy vastaan.

– Razem ja SLD voivat yhdessä vastustaa yksityistämistä ja saada tukea jopa PiS:ltä, mutta PO ei varmasti ilahdu, Turunen perustelee.

PO ja sen yhteistyökumppani Nowoczesna (Modernit) sekä SLD katselevat politiikkaa pääasiassa perinteisellä oikeisto-vasemmisto-akselilla, Wiosna ja PiS puolestaan vaihtoehtoisen elämänmuodon ja kansalliskonservatiivisen välisellä akselilla, jota kutsutaan GAL–TAN-akseliksi (Green Alternative Liberal – Traditional Authoritarian Nationalist).

– Razem on näiden yksinkertaisten jakolinjojen tuolla puolen. Poliittisesti kuitenkin se tärkein jakolinja on puolesta ja vastaan PiS, Turunen sanoo.

Wikimedia Commons/Jakob Halun CC-BY-SA-4.0

Turusen mielestä vasemmistoa tärkeämpi voima PiS:n kampittamisessa on kolmas oppositioryhmä, oikeistopopulistisen Kukiz15:n ja kristillisen agraaripuolueen (PSL) muodostama Puolalainen koalitio.

PSL on ollut PO:n perinteinen hallituskumppani. Punkrokkari Paweł Kukizin perustamaa puoluetta PiS kosi hallitukseensa jo neljä vuotta sitten. Kukiz15 sai edellisissä vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä. Koalitiolle ennustetaan pääsyä parlamenttiin.

”Ainoa, joka antaa
jotain perheillekin”

PiS näytti vahvuutensa kevään EU-vaaleissa. Se voitti oppositiopuolueiden muodostaman Eurooppalaisen koalition, vaikka mielipidekyselyt olivat ennakoineet päinvastaista. PiS:n valtti on kansalliskonservatismin ja sosiaalietuuksien yhdistäminen. Edellytykset sille on luonut Puolan vahva talous.

Vaalikampanjassaan PiS on luvannut palauttaa ”puolalaisten perheiden kunnian” ja rakentaa Puolan, ”jonka ei tarvitse pyydellä anteeksi olemassaoloaan”.

Esimerkiksi PiS:n luoma lapsilisäjärjestelmä, joka tunnetaan nimellä 500+, on puolalaiseen tasoon nähden antelias. Nimensä mukaisesti se tarkoittaa 500 zlotya (115 euroa) lasta kohden, mikä on noin 20 prosenttia mediaanitulosta eli keskimääräisestä tulonsaajan tulosta Puolassa.

Lisäksi PiS on luvannut korottaa eläkkeitä, tuplata minimipalkan ja poistaa tuloveron alle 26-vuotiailta. Ei siis ihme, että Puolassa kuulee usein sanottavan, että PiS:n hallitus on ensimmäinen, joka kiinnittää huomiota perheisiin ja tavallisiin puolalaisiin.

Oikeusreformi jatkuu,
medialle ”uusi järjestys”

PiS:n valtakaudella Puola ja EU ovat joutuneet törmäyskurssille. Isoin kiista koskee oikeusuudistusta, joka EU:n mukaan vaarantaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vallan kolmijaon.

Vaikka Puola joutui perääntymään tuomareiden eläkeikää koskevassa kiistassa, PiS:iä – ja käytännössä koko hallitusta kulissien takaa johtava Jaroslaw Kaczyński on vannonut jatkavansa oikeuslaitoksen ”uudistamista” vaalien jälkeen.

Kaczyńskin mukaan Puolaan on luotava myös ”uudenlainen mediajärjestys”, koska tiedotusvälineet ovat liikaa ”postkommunistisen eliitin” ja ulkomaalaisten omistuksessa. Puolan julkisen palvelun mediat ovatkin jo hallituksen propagandavälineitä.