Lehtikuva/Vesa Moilanen

Tiistai-iltapäivänä 1.10. kuultu suru-uutinen Kuopiossa tapahtuneesta kouluhyökkäyksestä järkytti monia. Tällaisten Suomessa tapahtuvien väkivallantekojen seurauksena mielenterveyttä kehittävien toimenpiteiden tärkeys korostuu. Mielenterveyspalveluita onkin tarjolla, mutta monet kamppailevat silti mielenterveytensä kanssa eivätkä syystä tai toisesta pääse palveluiden piiriin.

Mielenterveys voi heiketä monien asioiden seurauksena, ja se voi ilmetä monin eri tavoin. Esimerkiksi läheisen menettäminen tai kielteisen vastauksen saaminen voi olla vaikeaa käsitellä. Näiden käsittelemättä jättäminen saattaa jäädä mielen päälle pitkäksikin aikaa, jos ajatuksia ei pääse selkeyttämään ja purkamaan terveellä tavalla. Useat yläkouluikäiset kokevat stressiä opiskelun seurauksena, eikä se hellitä mentäessä opiskelemaan toiselle asteelle. Varhaisesta iästä alkanut stressi voi kuormittaa nuorta ja vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen.

Joillekin oman mielenterveyden arvioiminen on vaikeaa. Tällöin ei välttämättä tiedä, pitäisikö apua hakea vai ei. Jotkut taas saattavat tiedostaa avun tarpeen, mutta he eivät hae apua. Pahimmassa tapauksessa apua tarvitseva saattaa päätyä tilanteeseen, jossa vahingoittaa itseään tai muita.

Mielenterveyden kehittämiseksi ja ylilyöntien estämiseksi kouluissa olisi tärkeää ottaa fyysisen terveyden kehittämisen rinnalle psyykkistä terveyttä kehittävää opetusta. Näin monet voisivat oppia tunnistamaan omia vaikeuksiaan ja puhumaan niistä rakentavasti ongelmia ratkoen. Varhain opittua keskustelemisen taitoa tarvitaan elämässä useissa tilanteissa, ja tällä tavoin voitaisiin parantaa suomalaisten mielenterveyttä sekä välttää väkivallantekoja.

Petranella Poranen
Kerava