Ilmastokriisiin havahtuminen uhkaa jättää varjoonsa toisen, ilmaston muuttumisen lailla ihmiskunnan hyvinvointia vaarantavan tekijän: ydinsodan. Ydinaseita sääteleviä sopimuksia ei uusita ja asekehittely kiihtyy. Sodan vaara on kasvanut vaivihkaa.
Ydinasekilpailu on muuttunut laadulliseksi. Maailman yhdeksän ydinasevaltiota tuhlaavat satoja miljardeja euroja ydinasevarastonsa ylläpitämiseen ja parantamiseen. Jännitteet valtioiden välillä ovat kasvussa. Yhdysvallat ja Venäjä kehittelevät uudentyyppisiä, ”käyttökelpoisempia” ydinaseita, jotka madaltavat kynnystä käyttää niitä.
Viiden tunnin sisällä 100 miljoonaa kuollutta
Princetonin yliopiston tutkijoiden kehittämä uusi simulaatio arvioi, että jos Yhdysvaltain ja Venäjän välisessä yhteenotossa Baltiassa toinen osapuoli turvautuu ydinaseen ”taktiseen” käyttöön, ja toinen osapuoli vastaa samalla mitalla, valtioiden nykyiset sotasuunnitelmat voivat johtaa eskalaatioon, jossa laukaistaan 1700 ydinräjähdettä sotilas- ja siviilikohteisiin.
Viiden tunnin sisällä lähes 100 miljoonaa ihmistä olisi kuollut tai haavoittunut. Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana kuolisi vielä paljon lisää.
Ydinsodan seurauksena ilmastokatastrofi
Tuoreessa tutkimuksessa Yhdysvaltain ja Venäjän suurimittaisen ydinsodan ilmastollisista seurauksista arvioidaan, että kahdessa viikossa maapallon yläilmakehään purkautuisi 150 miljoonaa tuhatta tonnia nokea ja savua. Se johtaisi maapallon lämpötilojen laskemiseen yhdeksän celsiusasteen verran sekä vuoden sisällä sademäärien 30 prosentin laskuun.
Tästä seuraava ydintalvi runtelisi ruokatuotantoa ja johtaisi maailmanlaajuiseen nälänhätään.
Katastrofaaliset seuraukset ovat hyvin dokumentoituja, askeleet riskin vähentämiseksi ovat hyvin tunnettuja ja kansalaisten toimintavaatimukset vahvoja. Ydinasevaltioiden tulisi sopia, etteivät ne ensimmäisinä käytä ydinasetta. Eskalaation riskin huomioiden ei ole olemassa tilannetta, joka juridisesti, moraalisesti tai sotilaallisesti oikeuttaisi ydinaseen käytön silloin kun uhka syntyy muista kuin ydinaseista.