Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti viime viikolla lausuntokierrokselle lakiesitysluonnoksen henkilöstömitoituksesta iäkkäiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Se olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti, mutta pitkän siirtymäajan jälkeen. 0,7 tulisi voimaan vasta 1. 4. 2023 eli juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Siirtymäaikana mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5.
THL:n tuoreimman tilaston mukaan 0,5 alittui viime vuonna vanhuspalvelujen yksiköistä viidessä prosentissa. 22 prosentissa mitoitus on jo nyt yli 0,7.
Yksi suuri kysymys henkilöstömitoituksessa liittyy siihen, mistä saadaan tarvittavat 4 400 hoitajaa lisää, kun henkilöstöstä on nytkin pulaa.
Jos nyt ei tehdä jotain, niin kuka enää jatkossa haluaa töihin ikäihmisten hoitoon?
Lakiesityksen lähestyessä sosiaali- ja terveysalalla on noussut kiista siitä, kuinka paljon koulutettuja hoitajia todellisuudessa on vaihtanut alaa syystä tai toisesta, ja siis reservissä. Tähän asti käytettävissä on ollut vain THL:n tilasto, jonka mukaan 40 000 sote-alan ammattilaista on lähtenyt muihin töihin.
Hoitajareservi olisi siis todella suuri ja alalle koulutetut pitäisi vain saada palaamaan takaisin paremmalla palkalla ja työehdoilla.
Viime viikolla julkaistun lakiluonnoksen mukaan reservi on huomattavasti pienempi, 6 800–9 700 henkilöä, 4–5 prosenttia hoitajan tutkinnon suorittaneista.
Kuntatyönantajan mukaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstö pysyy hyvin oman alansa työtehtävissä ja alan ”pyöröovea” ja kriisiä on liioiteltu.
Ympärivuorokautisessa hoivassa eli laitoshoidossa ei ole juuri tapahtunut positiivista kehitystä ja kotihoidon työolosuhteet ovat heikentyneet aiemmasta, todettiin puolestaan Jyväskylän yliopiston viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa, joka käsitteli suomalaista vanhustyötä pohjoismaisessa vertailussa. Kyselyaineisto oli kerätty vuonna 2015 ja vertailuvuosi oli 2005.
Mistä siis hoitajat hoitajamitoituksen täyttämiseksi?
Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman luettelee tutut lääkkeet: työolot on saatava kuntoon, että ihmiset jaksavat ja hakeutuvat jatkossakin vanhustyöhön. Alalta pois lähtijöitä on ja koulutettuja harkitsee lähtevänsä alalta.
Koulutusmäärien lisäämistä Flinkman pitää lyhytnäköisenä, jos koulutetut eivät pysy alalla.
Tehy on käyttänyt THL:n lukuja kuvatessaan sote-alalta poistuneita. Vaikka luku olisi alempi kuin THL:n 40 000, ei alan henkilöstökriisiä ole peruutettu.
– Onhan meillä hoitajista pulaa. Ikäihmisten hoidosta kuulee jatkuvasti, että sinne ei saa enää sijaisia tai sijaiset ovat joko eläkeläisiä tai kouluttamattomia.
Aivan tuoreen ammattibarometrin mukaan sairaan-, terveyden- ja lähihoitajat ovat niiden kahdeksan ammatin joukossa, joissa on pahin työvoimapula.
Yhteiskunnallisen
pohdinnan paikka
Kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa työskenteleviä on tällä hetkellä 50 000.
– Kun 0,7 tulee ja asiakasmäärät lisääntyvät, niin arvio on, että vuonna 2030 näissä tehtävissä työskenteleviä on 80 000. Ja tässä eivät ole mukana eläkkeelle lähtijät, vaan heidätkin on korvattava. Lisätarve on merkittävä, Mervi Flinkman sanoo.
Viime kevään ”hoivakriisin” aikana jouduttiin keskeyttämään kolmen tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta. Suurin syy oli koulutetun henkilökunnan puute.
– Ei voi sanoa, että ei tässä ole mitään kriisiä ja hyvin menee. Olen oikeasti huolissani alan vetovoimasta ja varsinkin ikäihmisten hoidosta. Työ on kuormittavaa ja palkkataso matala. Miten sinne saadaan 30 000 uutta ihmistä, on ison yhteiskunnallisen pohdinnan paikka. Jos työoloja ja palkkaa ei saada kuntoon, kyllä me aika ihmeessä ollaan.
– Jos nyt ei tehdä jotain, niin kuka enää jatkossa haluaa töihin ikäihmisten hoitoon? Kun hoitajamitoitus toteutuu, niin voidaan sanoa alaa harkitsevalle ainakin, että saat käyttää koko osaamisen asiakkaiden hyväksi ja hoitotyössä. Sinun ei tarvitse olla kokki, siivooja ja laitosapulainen.
Hallitus on luvannut lakiesityksen hoitajamitoituksesta eduskuntaan syyskauden aikana.