Antti Yrjönen

Työllisyyspolitiikassa on keskitytty vain yhden, aktiivimallin, keppilinjan poistoon. Karenssikepitys uhkaa jatkua.

Hallituksen alkukauden keskusteluja on hallinnut 75 prosentin työllisyysastetavoite, jota kohti valtion vuoden 2020 talousarvioesityskin kurkottaa. Työllisyyspoliittisessa keskustelussa vastakkain ovat olleet kaksi peruslinjaa, porkkana ja keppi.

– On hyvä, että hallitus esittää nyt yhden kepin eli työttömyysturvan aktiivimallin 4,65 prosentin leikkurin poistamista. Tätä on todella odotettu, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

Varsin vähälle huomiolle työvoimapolitiikan kokonaisuudessa on hänen mukaansa jäänyt aktiivimallin leikkuriakin kovempi keppi, nimittäin työttömyysturvan karenssit, siis kokonaan korvaukseton aika, joka työttömälle voidaan määrätä. Eri perusteita, joilla tällainen työvoimapoliittinen lausunto voidaan antaa, on lukuisia.

– Karenssien käyttö on työvoimahallinnossa lisääntynyt hälyttävästi, sanoo Yrttiaho. Vuonna 2008 karensseja määrättiin reilu 33 000 kpl, vuonna 2018 jopa yli 118 000. Tänä vuonna määrä näyttää edelleen kasvavan. Elokuun loppuun mennessä karensseja oli määrätty yli 85 000.

Siinä missä aktiivimallin leikkuri on 4,65 prosenttia, on kokonaan korvauksetonta aikaa mahdollista määrätä aina 90 päivään saakka tai jopa toistaiseksi.

ILMOITUS

– Se on sadan prosentin leikkuri eikä se siis häviä mihinkään, vaan karensseja määrätään nyt ennätystahtiin, sanoo kansanedustaja Yrttiaho.

– Tämä on siis sitä ”keppiä”, johon työministeri ja pääministerikin ovat eri yhteyksissä viitanneet, että keinovalikoimassa on ja pysyy.

Karenssikeppi heiluu

Yrttiaho on jättänyt työministerille työttömyysturvan karensseja koskevan kirjallisen kysymyksen.

– Valitettavasti näyttää siltä, että kun aktiivimallikeppi laskee, karenssikeppi nousee ja heiluu yhä kiivaammin, Yrttiaho sanoo. Hän kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä karenssipäätösten määrän vähentämiseksi ja epäilee, että päätöksistä on tullut keino säästää työttömyysturvamenoissa.

– Hallitus ehkä pyristelee irti edeltäjiensä politiikasta, jossa keppi on korostunut, mutta ensi vuoden valtion talousarvioon sisältyvillä toimenpiteillä suunta ei näytä muuttuvan.

Yrttiaho toteaa, että edelleen valtavirraksi jäävässä työvoiman tarjonnan lisäämiseen pyrkivässä työllisyyspolitiikassa uskotaan, että kepittämällä ihmiset työmarkkinoille ja pakottamalla heidät ottamaan vastaan työ kuin työ syntyisi uusia työpaikkoja.

– Näinhän se ei mene, mutta työehdot kyllä joustavat alaspäin, Yrttiaho toteaa.