Jarno Koskinen

Ihmisten pitäisi kysyä, miksi ihminen putoaa yhteiskunnan turvaverkkoihin.

Eriarvoisuus kasvaa länsimaissa, kun rikkaat rikastuvat entistä enemmän eikä ympäristö kestä kulutuksen jatkuvaan talouskasvuun perustuvaa järjestelmää. Siksi talouden suunta tulee kääntää, sanoo tutkija Katherine Trebeck.

Trebeck vieraili Suomessa puhumassa hyvinvointitaloudesta, jota hän edistää vuonna 2017 perustetussa Wellbeing Economy Alliance -järjestössä. Se tavoittelee kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta.

– Hyvin usein talous on järjestetty siten, että se kasaa omaisuutta rikkaimmille ja tuhoaa planeettaa, Trebeck sanoo Kansan Uutisten haastattelussa.

”Juhlimme usein pieniä korjauksia epäonnistuneessa järjestelmässä.”

Trebeck huomauttaa, että nykyjärjestelmä ei sinänsä ole rikki. Tällä hetkellä talous toimii, kuten sen on suunniteltu toimivan. Tämän vuoksi hyvinvointitalouden tavoitteena on ikään kuin vallata talous takaisin.

– Talouden pitäisi olla ihmiskunnan palveluksessa, eikä toisinpäin. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tavoite itsessään, talouden pitää palvella sitä.

ILMOITUS

Nollausta vaaditaan, mutta se ei riitä

Nykyjärjestelmän ongelmista on viime aikoina kirjoitettu Financial Timesia myöten. Financial Times vaati esimerkiksi kapitalismin nollausta. Trebeck sanoo sympatisoivansa vaatimusta, mutta ongelmien korjaaminen vaatii hänen mukaansa paljon enemmän.

– Juhlimme usein pieniä korjauksia epäonnistuneessa järjestelmässä.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi pieniä korjauksia sosiaaliturvaan, joilla pyritään korjaamaan yhteiskunnan niin kutsuttuja turvaverkkoja. Hän kertoo vähän aikaa sitten vierailleensa teollisuusmaiden järjestön OECD:n päämajassa.

– OECD:n seminaarissa puhuttiin yhteiskunnan turvaverkoista ja niiden tärkeydestä, mutta meidän pitäisi kysyä, miksi ihmiset putoavat verkkoon.

Samalla tavalla Trebeck karsastaa pienten tulonjakoa tasaavien toimien liiallista hehkutusta.

– Niillä yritetään korjata alun alkaen tehtyjä virheitä.

Hän viittaa myös Britanniaan, missä on tehty pieniä korotuksia käytännössä nälkäpalkalla työskentelevien ihmisten palkkoihin.

– Kysymys on, miksi ihmiset ovat nälkäpalkalla. Mitkä ovat juurisyyt ongelmille?

Varallisuuserot ovat ongelma

Hyvinvointitalousajattelun ytimessä onkin varallisuuden uusjako. Se on Trebeckin mukaan välttämätöntä, jotta talous saadaan rakennettua kestävälle pohjalle.

– Eriarvoisuutta ei niinkään aja palkkaerot, vaan erot varallisuudessa. Ihmiset tienaavat paljon, koska heillä on jo rahaa, Trebeck sanoo.

Hän viittaa taloustieteilijä Thomas Pikettyn tutkimuksiin, joissa on osoitettu jo valmiiksi rikkaiden rikastuneen entistä enemmän.

– Rikkaan omaisuus luo enemmän rahaa kuin me koskaan tulemme tienaamaan. Varallisuutta on myös vaikeampi verottaa.

Ja koska nykyinen talousjärjestelmä toimii siitä hyötyvien ehdoilla, on sen muuttaminen edes hieman oikeudenmukaisemmaksi äärimmäisen vaikeata. Haastattelupäivänä Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen, kuinka keskusta ja RKP torppasivat rikkaita suosivan verotuen lakkauttamisen, tukee ajatusta.

Mielikuvitusta vaaditaan

Trebeckin ajama hyvinvointitalous ei ole kasvuun täysin kielteisesti suhtautuva liike. Mutta pelkkään bruttokansantuotteeseen tuijottavaan kasvuajatteluun se suhtautuu hyvin kriittisesti.

– Nyt talous on kokonaan rakennettu kasvun ympärille. Siten on käännetty selkä järjestelmän yhteisöille ja ympäristölle aiheuttamista tuhoista.

Trebeck määritteleekin hyvinvointitalouden tarkoitukseksi koko talouden käsitteen ja tarkoituksen uudelleenmäärittämisen.

– Lainasin joku aika sitten (USA:n ex-presidentti) Ronald Reagania, joka sanoi, ettei kasvulle ole rajoja, koska ihmisen mielikuvitukselle ei ole rajoja. Käänsin sen ylösalaisin. Mielikuvituksen puutteemme estää meitä ajattelemasta parempaa taloutta kuin kasvulle perustuvaa, hän sanoo.