– Minulla ja ministeriössä koulukiusaamiseen puuttuminen on äärimmäisen korkealla prioriteetilla. Se on myös sellaista työtä, jota kaikki puolueet ovat tehneet yhdessä, opetusministeri Li Andersson sanoi esitellessään hallinnonalansa budjettia torstaina eduskunnassa.
– Toki ministerinä toivon, että olisi sellainen budjettimomentti tai voisi säätää lain, joka poistaa koulukiusaamisen Suomesta, mutta maailma ei ole niin yksinkertainen.
Andersson sanoi poliitikkojen voivan kuitenkin tukea niitä oppilashuollon ammattilaisia ja opettajia, jotka päivittäin tekevät koulukiusaamisen vastaista työtä.
– Sitä tehdään tulevina vuosina muun muassa perusopetuksen tasa-arvon kehittämishankkeen kautta sekä vahvistamalla oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä toisella asteella että peruskoulun puolella.
Tämän lisäksi Li Andersson kertoi kutsuvansa kaikki eduskuntapuolueet pohtimaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa, minkälaisille keinoilla koulukiusaamisen vastaista työtä voidaan edistää.
– En halua, että siitä tulee puoluepolitiikkaa, vaan että kaikki suomalaiset puolueet ja poliitikot seisovat rinta rinnan tekemässä yhdessä tätä työtä.
Kiusaaminen jättää syvät arvet sen uhriksi joutuvaan lapseen tai nuoreen ja sitä täytyy pystyä ehkäisemään nykyistä tehokkaammin. Kutsun kaikki eduskuntapuolueet yhteiseen tilaisuuteen pohtimaan keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
— Li Andersson (@liandersson) October 10, 2019
Ammattikoulutukseen nopeasti sata miljoonaa
Vuosina 2013–2018 ammatillisen koulutuksen perusrahoituksesta vähennettin 400 miljoonaa euroa. Anderssonin mukaan isot leikkaukset näkyvät sekä aloituspaikoissa että ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen laadussa.
– Siksi tämän hallituksen nyt tekemät lisäpanostukset ovat erittäin kaivattuja ja tervetulleita. Tänä vuonna 20 miljoonaa, ensi vuonna 80 miljoonaa. Jo sadalla miljoonalla eurolla päästään liikkeelle heti vaalikauden alussa.
Koulutuksen järjestäjät päättävät itse, miten he nämä rahat käyttävät. He voivat palkata lisää opettajia tai lisätä palkkalistoilla jo olevien tuntiopettajien tuntimääriä.
– Tältäkin osin voidaan huolehtia lähiopetuksen lisäämisestä. Haluamme näillä panostuksilla turvata opiskelijoiden oikeuden riittävään lähiopetukseen samalla kun luodaan kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen malli yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.
Koulutus on vastaus
Budjettia esitellessään Andersson sanoi koulutuksen olevan täsmävastaus Suomen tämän hetken haasteisiin.
– Teknologinen kehitys nostaa osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja tehtävässä kuin tehtävässä. Samalla osaamisvajeesta tulee yhä vahvemmin työttömyydelle altistava tekijä.
Yrityksissä on avoinna ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, joihin yritysten on kuitenkin vaikea löytää osaavia tekijöitä. Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt niin, että 1970-luvun loppupuolella syntyneiden arvioidaan jäävän maamme koulutetuimmaksi sukupolveksi. Lisäksi koulutuksellinen epätasa-arvo on kasvanut.
– Rinteen hallitus on asettanut sivistys- ja koulutuspolitiikan tavoitteeksi osaamistason nousun kaikilla koulutusasteilla, oppimiserojen kaventumisen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisääntymisen. Vuoden 2020 talousarvioesitys tuo vihdoin kaivatun suunnanmuutoksen koulutuspolitiikkaan.