Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden aikana noin 30 yhteistoimintaneuvottelua, kertoo ammattiliitto Tehy. Neuvottelut ovat tähdänneet ja tähtäävät säästöihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.
Työnantajien tavoitteena on Tehyn tiedossa olevilla yt-prosesseilla säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa.
Neuvottelut koskevat tuhansia tehyläisiä. Tehyläiset ovat joillain paikkakunnilla reagoineet ulosmarsseilla, ja ammattiosastot ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.
Ammattiliitto pitää hoitohenkilöstön lomautuksia ja erityisesti irtisanomisia kyseenalaisina tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä.
Yt-neuvottelujen lisääntyminen voi karkottaa hoitajia alalta.
– Epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Puolet sairaanhoitajista eläköitymistä
Samaan aikaan, kun hoitajia lomautetaan ja irtisanotaan, hoitajien tarve lisääntyy käynnissä olevan väestörakenteen muutoksen takia. Vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan kokeneita hoitajia jää lisäksi eläkkeelle. Esimerkiksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä.
Tehyn Rytkönen kysyy, ovatko lomautukset ja irtisanomiset tapa, jolla suomalainen yhteiskunta varautuu kansainväliseen kilpailuun koulutetuista hoitajista.
Tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa lisää tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt.
Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset.
Yt-aallon taustalla ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, sote-menojen kasvu ja sote-uudistuksen peruuntuminen.