Lehtikuva/Patricia Gabriel-Robez

”Kaupassa täytyy miettiä halvinta tuotetta, eikä ole varaa harrastaa eikä matkustella,” kertoo yksi kyselyyn vastannut lapsi.

Perheen taloudellinen tilanne heijastuu lasten tulevaisuususkoon, osallistumismahdollisuuksiin, kiusaamiskokemuksiin sekä henkiseen hyvinvointiin, ilmenee Pelastakaa Lasten toteuttamasta kyselystä ja Lapsen ääni 2019 -raportista. Raportti käsittelee lasten köyhyyskokemuksia.

Vähävaraisten perheiden lapset ovat kyselyn perusteella hyvin tietoisia perheensä taloudellisesta tilanteesta.

Niukkuus pakottaa keskittymään vain välttämättömimpiin hankintoihin. ”Lukiokirjat pitää ostaa palkkapäivän jälkeen, että niihin riittää rahat. Uusia vaatteita en juurikaan saa ja välillä on jopa tiukkaa ruokakaupassa,” kertoo eräs kyselyyn vastannut lapsi.

Raportin mukaan 11 prosenttia lapsista arvioi perheensä olevan ”köyhä” tai ”melko köyhä”. 21 prosenttia arvioi perheensä olevan ”rikas” tai ”melko rikas”. Köyhyys on yleisempää yksinhuoltajaperheissä. Vähävaraisten perheiden lapsista 16 prosenttia ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan.

Vähävaraisten perheiden lapsista 61 prosenttia ei osallistu maksulliseen harrastustoimintaan, varakkaiden perheiden lapsista 34 prosenttia. 32 prosenttia vähävaraisista lapsista on kiusattu taloudellisen tilanteen takia Vastaajista 53 kertoi olevansa tällä hetkellä tyytyväinen henkiseen hyvinvointiinsa.

ILMOITUS

Vähävaraisuus näkyy syyllisyytenä

Vähävaraisten perheiden lapset kantavat syyllisyyttä perheensä taloudellisesta tilanteesta. Kaikista vastaajista syyllisyyttä on kokenut 39 prosenttia, vähävaraisten perheiden lapsista jopa 76 prosenttia. Eräs vastaaja kuvailee tuntemuksiaan näin: ”Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen esim. uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet.”

Lasten unelmat liittyvät melko perinteisinä pidettyihin asioihin. Unelmat koskevat mieluisaa opiskelu- ja työpaikkaa, omaa perhettä ja parisuhdetta, sekä sitä, että saisi elää onnellista elämää ilman suurempia huolia. Moni myös haaveili matkustamisesta.

– Vähävaraisuus voi heikentää lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa, joten tässä valossa on ihan ymmärrettävää, jos lapsi ei uskalla tai osaa unelmoida, saati lähde tavoittelemaan unelmiaan,” toteaa Aino Sarkia, Eväitä Elämälle -koordinaattori Pelastakaa Lapset ry:stä.

Luottamus tulevaisuuteen on vastausten perusteella hyvin toimeentulevien lasten keskuudessa korkeampaa. Tulevaisuususkoon näyttää vaikuttavan myös lasten huoli perheen sosiaalisten ongelmien jatkuvuudesta ja siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. Eräs vastaaja kiteytti tulevaisuuden huolensa näin: ”Se että minusta tulee työtön ja alkoholisti niin kuin isästäni ja veljistäni.”

Kyselyn tulokset vahvistavat sitä tietoa, että vanhempien toimeentulovaikeudet, mielenterveysongelmat ja lastensuojelupalvelut kietoutuvat usein yhteen. Vähävaraisten perheiden lapsista 38 prosenttia kertoi jonkun perheessään hyödyntäneen mielenterveyspalveluita, varakkaista perheistä palveluita oli käyttänyt 28 prosenttia. Lastensuojelun palveluita oli käyttänyt 30 prosenttia vähävaraisista ja 17 prosenttia varakkaista perheistä.

Köyhyysriskissä olevien perusturva taattava

Pelastakaa Lapset suosittaa, että hallitus ja kuntapäättäjät turvaavat erityisessä köyhyysriskissä olevien perusturvan ja takaavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden vähintään yhteen harrastukseen. Myös maksuttoman toisen asteen toteutuminen on järjestön mukaan tärkeää.

Järjestö toivoo lisäksi muun muassa sitä, että päättäjät huolehtivat, että lasten ennaltaehkäisevät ja akuutit mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla jokaisessa kunnassa.

Raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2019 -kyselyaineistoa, jonka ensimmäinen osa, Tulevaisuuden Suomi -raportti, julkaistiin elokuussa. Kyselyssä selvitettiin 13-17-vuotiaiden lasten kokemuksia erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kysely toteutettiin verkkokyselynä touko-kesäkuussa 2019 ja siihen vastasi 565 lasta.