Johan Alén

Luonnonsuojeluliitto vaatii turpeen verotukea leikattavaksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii eduskuntaa parantamaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen budjettiesitystä haitallisten tukien, kansalaisjärjestöjen rahoituksen ja kansainvälisen luonnonsuojelun osalta.

Liitto toteaa, että ilmastoa viilentävää ja luontoa vahvistavaa Suomea rakennetaan vain, jos rahavirrat kulkevat oikeaan suuntaan.

Se arvioi, että vaikka ilmastokriisin torjumiseksi tehtiin Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjetissa useita pieniä hyviä päätöksiä, isoin asia, eli turpeen polton verotuki jäi ennalleen. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho kehottaa eduskuntaa kirittämään hallitusta tekemään välttämättömät uudistukset energiaverotukseen. Erityisesti turpeen verotukea on leikattava.

Suomessa on kiire irtautua öljylämmityksestä.

– Hallituksen ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden välinen kuilu on 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja turve muodostaa tästä aimo osan. Turpeen tukeen pitää puuttua jo nyt eikä lykätä sitä energiaverotuksen kokonaisuudistukseen ensi vuodelle, Aho sanoo.

Korjausvajetta

Luonnonsuojeluliitto pitää budjetissa hyvänä sitä, että energiaremontteihin varattiin 20 miljoonaa euroa. Edellinen hallitus lakkautti energiaremonttiavustukset vuonna 2017, ja sitä ennen niihin osoitetut määrärahat olivat laskeneet jo vuosia.

ILMOITUS

– Suomessa on energiatehokkaan asumisen korjausvaje ja kiire irtautua öljylämmityksestä, joten energiaremonttitukien paluu vauhdittamaan tätä muutosta on tervetullut, Aho sanoo.

Järjestöt heikompaan asemaan

Liitto pitää huonona sitä, että vaikka ympäristöongelmat ovat kasvaneet, hallitus on leikkaamassa järjestöjen rahoitusta 200 000 eurolla kuluvan vuoden tasosta. Se toteaa, että leikkaus heikentäisi järjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi tilanteessa, jossa työmäärä kasvaa koko ajan.

Kehitysyhteistyössä puolestaan liiton mielestä pitäisi ilmastorahoituksen lisäksi vahvistaa kansainvälisen luonnonsuojelun rahoitusta.

– Hallituksen satsaus suomalaiseen luonnonsuojeluun on historiallinen, erityisasiantuntija Tapani Veistola arvioi.

– Monimuotoisuuskriisiin tulee tarttua myös osana kehitysyhteistyötä. Viime vuosina monimuotoisuusrahoitus on laskenut, ja nyt on täyskäännöksen aika.

Luonnonsuojeluliiton mielestä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan vuosille 2020–22 varatut lähes 50 miljoonaa euron tulevaisuusinvestoinnit pitäisi suunnata vaikutusarvioiden pohjalta hiilivarastojen turvaamiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen.