UP/Birgitta Suorsa

Taustalla iso verkosto

Kohtaamispaikat ovat perhekeskusverkoston järjestämää toimintaa, johon kuuluu mm. kahviloita ja kerhoja. Toimintaan on integroitu, tuotu mukaan, mm. hyvinvointiyhtymän sosiaalialan palveluja.

Jokapäiväisessä puheessa kohtaamispaikkoja nimitetään perhekeskuksiksi.

Verkostoon kuuluu kuntayhtymän lisäksi mm. lapsi-, nuoriso-, vammais- ja omaishoitajajärjestöjä, Kela ja seurakunnat.

Lahdessa päätettiin madaltaa avun hakemisen kynnystä kunnolla. Perheet saavat nyt tukea ja apua ajoissa.

Perhekahvila Perhetilkkuun pääsee suoraan katutasolta, ja aamutuimaan kävijöitä odottaa puuroaamiainen sekä joukko ammattilaisia. Toisinaan mukana on myös järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä. Perhetilkku on avoinna keskiviikkoisin aamukahdeksasta puoleenpäivään.

Ideana on tehdä tuen hakeminen lapsiperheille helpoksi. Soittokierros instanssista toiseen jää pois, kun monen alan ammattilaisen palvelut saadaan saman katon alta. Lisäksi lasten ja perheiden kanssa toimivat kansalaisjärjestöt tarjoavat perhekahvilassa kursseja mm. vauvanhoidosta, lapsen kehityksestä ja kohtaamisesta.

– Moni vanhempi on löytänyt perhekahvilat. Niissä saa myös vertaistukea muilta vanhemmilta, perhekeskusvastaava Mirva Illi-Lampio sanoo.

Hänen vastuulleen kuuluvat Eteläinen Lahden alueen lisäksi Hollola ja Kärkölä. Kaikkiaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella on nyt yhdeksän kohtaamispaikkaa, joista hyvinvointiyhtymän omana toimintana pyöritetään neljää. Syyskuun lopulla avattiin Lahden Liipolassa monialainen kohtaamispaikka, jossa tarjotaan apua myös koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Oikea-aikaisesti ja ennakoivasti

Kohtaamispaikoissa halutaan antaa perheille tukea ja ratkaisuja mahdollisimman ajoissa ja ennakoivasti.

– Pyrkimys on, että kukaan ei jää yksin. Asiakas voi kysyä neuvoa tai ohjausta, perhekeskuskoordinaattori Heli Kuitunen kertoo.

Asiakkaat tietävät etukäteen, keitä ammattilaisia on paikalla. Joskus kahvilassa on esimerkiksi lastenvalvoja.

Perhetilkku on toiminut vuoden verran. Ammattilaisten avun tarve huomattiin jo aiemmin Ensi- ja turvakodin ja seurakunnan avointen ovien tapaamisissa. Vanhemmat toivoivat apua mm. uhmaikäisen lapsen kanssa toimimiseen.

Teemakahviloita jatketaan vuoden mittaan maakunnan alueella.

Jokainen kohdataan kasvotusten

– Vaikuttavaa on, että alueen seurakunnat ja järjestöt ovat olleet mukana pitkään ennen kohtaamispaikkojen avaamista. Siltä pohjalta on ollut helppo jatkaa, Kuitunen sanoo.

– En häpeile sanoa, että syrjäytymiseen ja sen uhkaan on tartuttu oikeasti. Yksinäinenkin ihminen voi tulla keskukseen.

Erityisammattiryhmien tukea saa keskuksissa matalan kynnyksen periaatteella. Palveluja ei pidetä piilossa, vaan ne tuodaan tykö.

Illi-Lampio toteaa, että jokainen perhe ja yksinäinen ihminen kohdataan kasvotusten.

– Kenellekään ei jää tunnetta, että kävin siellä, mutta kellään ei ollut aikaa jutella. Jokainen huomioidaan.

Kohtaamispaikkaan voi tulla vaikkapa vain juomaan kupin kahvia ja tapaamaan toisia vanhempia.

– Kuitenkin tarjolla on se mahdollisuus, että voi kysyä neuvoa ammattilaiselta. Joskus kysymykset nousevat esiin perheiden välisissä keskusteluissa.

Kuitunen painottaa, että ratkaisu yritetään löytää saman tien. Ihmistä ei ole tarkoitus lähettää hakemaan palveluita muualta, ellei siihen ole erityistä tarvetta.

Kaikki perheet tervetulleita

Kun kohtaamispaikkojen tarvetta selvitettiin, kävi ilmi, että perheelle on yhdentekevää, mikä ammattilainen vastaa heille, kunhan se saavat vastauksen. Vastaajana voi olla terveydenhoitaja, seurakuntatyöntekijä tai hyvinvointiyhtymän sosiaaliohjaaja.

– Kohtaaminen on se punainen lanka. Se on asiakkaan arvostamista, Kuitunen sanoo.

Hän painottaa kohtaamispaikkojen yhteisöllisyyttä:

– Esimerkiksi aamupuuron tarjoaminen keksittiin sattumalta. Se liittyy ravitsemuskasvatukseen ja sosiaalipolitiikkaan, mutta se myös yhdistää ihmisiä.

Asiakkailta tullut palaute on ollut pääasiallisesti positiivista. Kävijämäärät on nousseet ja perheet luottavat keskusten asiantuntemukseen, sillä samat perheet tulevat uudelleen.

Perheet ovat toivoneet, että keskus olisi avoinna useammin. Joinakin aamuina Perhetilkussa on 30-40 kävijää.

Oppilaitosyhteistyössä on tarjottu lapsille mm. nukketeatteria ja askartelua. Äidit, isät ja isovanhemmat ovat saaneet hetken hengähtää.

– Yksi vahvuutemme on, että tänne voi tulla sellaisena kuin on. Me emme määrittele perhettä. Tänne voi tulla vaari pienten lasten kanssa, eläkeläispariskunta tai yksinasuva ihminen, Kuitunen sanoo.

Taustalla iso verkosto

Kohtaamispaikat ovat perhekeskusverkoston järjestämää toimintaa, johon kuuluu mm. kahviloita ja kerhoja. Toimintaan on integroitu, tuotu mukaan, mm. hyvinvointiyhtymän sosiaalialan palveluja.

Jokapäiväisessä puheessa kohtaamispaikkoja nimitetään perhekeskuksiksi.

Verkostoon kuuluu kuntayhtymän lisäksi mm. lapsi-, nuoriso-, vammais- ja omaishoitajajärjestöjä, Kela ja seurakunnat.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!