Toimeentulotukiasiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Tämä käy ilmi tänään perjantaina julkaistusta Sosiaalibarometrista Sosiaalibarometri kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016.
Siihen ovat vastanneet sosiaalityön ja Kelan toimijat.
Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, mutta sosiaalityöntekijät neuvovat yhä varsin paljon tuen tarpeessa olevia asiakkaita tuen hakemisessa tai Kelan virheellisten päätösten korjaamisessa.
Tilanne on paikoin laukaissut työntekijöiden turhautumista.
Osa jää ilman täydentävää tukea
Tukipäätösten tekemiseen arvioidaan olevan Kelassa niukasti aikaa ja hakemuksiin tarvitaan usein lisäselvityksiä.
Sosiaalityöntekijöitä ja Kelan toimihenkilöitä askarruttaa vähäinen sosiaalihuollon arviointiosaaminen Kelan etuuskäsittelyssä. Asiakkaan tilannetta ei huomioida kokonaisvaltaisesti, jolloin voitaisiin ohjata sosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen piiriin sitä tarvitsevat ihmiset. Näin osa täydentävää tai ehkäisevää tukea tarvitsevista jää sitä ilman. Samalla sosiaalityö ei tavoita kaikkia niitä asiakkaita, jotka hyötyisivät rahallisen tuen lisäksi palveluista.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme on monin paikoin monimutkainen. Vaikeissa elämäntilanteissa voimavarat tukijärjestelmän omatoimiseen selvittämiseen ovat useilla vähissä. Tällöin korostuu asiakkaan tarve neuvontaan ja ohjaukseen sekä henkilökohtaiseen palveluun, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.
– Tavoiteltu yhden luukun malli ei toimi, vaan ihmiset joutuvat edelleen hakemaan apua usealta taholta. Heikoimmassa asemassa olevat ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle.
Myös toimeentulotuen parissa työskentelevät Kelan etuuskäsittelijät ja kuntien sosiaalityöntekijät katsovat, että vaikka ihmiset ovat henkilökohtaisen avun tarpeessa, heitä ohjataan usein omatoimiseen verkkoasiointiin.
Uudistus takkuaa odotettua enemmän
Kela on myöntänyt perustoimeentulotukea vuoden 2017 alusta. Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan kannattaa yhä valtaosa Sosiaalibarometrin vastaajista, vaikka myös puutteita nostetaan kärkkäästi esille.
Alunperin perustoimeentulotuen siirtoa perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisuudella, tuen alikäytön vähenemisellä ja päätösten nopeudella.
Vastaajien mukaan suomalaiset ovat suhteellisen yhdenvertaisia perustoimeentulotuen saannissa, ja kynnys hakea toimeentulotukea on matala. Kelassa myös luotetaan, että asiakas saa päätöksen nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa päätösten nopeuteen ei luoteta yhtä paljon, ja sosiaalityöntekijöistä noin puolet kyseenalaistaa myös yhdenvertaisuuden.
– Toimeentulotukiuudistus näyttää ennakoitua isommalta muutokselta. Kelan ja kuntien sosiaalityön toiminnan lähtökohdat ovat erilaiset: Kela toimii valtakunnallisesti ja painottaa yhdenvertaista kohtelua. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiä tehdään puolestaan noin 300 kunnassa, ja sosiaalityössä painotetaan asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia ja harkinnanvaraisuutta, pohtii Sosiaalibarometrin vastuututkija Anne Eronen.
– Tilanne on paikoin laukaissut työntekijöiden turhautumista. Toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii selvästi kärsivällisyyttä.
Asiakas saa avun nopeammin, jos tieto kulkee
Vastaajat näkivät tärkeänä tiivistää yhteistyötä Kelan ja kuntien kesken sosiaalityön asiantuntemuksen lisäämiseksi. Sosiaalityöntekijät esittivät lisää sosiaalihuollon osaajia Kelaan, Kelassa kannatettiin yhteistyön tiivistämistä sosiaalitoimen kanssa ja etuuskäsittelijöiden koulutusta.
– Perustoimeentulotuen hakemuslomaketta tulisi yksinkertaistaa ja vahvistaa ohjeistusta, sillä asiakas ei usein osaa arvioida ja perustella, tarvitseeko tukea myös kunnasta. Ihmisen kokonaistilanteen huomioimista ja tukemista palvelisi myös mahdollisuus nopeaan, kaksisuuntaiseen tiedonvaihtoon Kelan ja kuntien kesken, Eronen sanoo.
Vuonna 2018 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä noin 306 000 kotitaloudelle ja 470 000 henkilölle. Kelan myöntämää perustoimeentulotukea sai tästä määrästä noin 277 000 kotitaloutta.
Sosiaalibarometrin on tuottanut SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.