Lehtikuva/Jussi Nukari

Mitoitukseen lasketaan vain välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. 0,7 tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2023.

Pitkään odotettu laki henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on vihdoin toteutumassa. Mitoitus olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli lausuntokierrokselle lähtevän lakiluonnosen torstaina.

Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välitöntä asiakastyötä on esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.

Mitoitukseen laskettaisiin mukaan tarkoin määritellyt henkilöstöryhmät. Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita.

ILMOITUS

Ensin 0,5, sitten 0,7

Minimimitoitus on esitysluonnoksen mukaan 0,5 syksyllä 2020. Kaikkien yksiköiden on se täytettävä. Tilanne paranee yksiköissä, jossa minimimitoitus ei ole tähän mennessä täyttynyt. 0,7 minimimitoitus tulee voimaan 1.4.2023.

Siirtymäaikana mitoituksen voi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta, mutta 0,5:n rajan alle ei saa mennä.

Tehyn mielestä lakimuutokset ovat tarpeen, koska pelkkä suositus ei ole pystynyt varmistamaan hoidon laatua.

– Lainsäädännöllä pyritään nyt varmistamaan riittävä henkilöstömäärä ja ammattitaito tehostetussa palveluasumisessa, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Flinkmanin mukaan koulutettu hoitohenkilöstö pystyy vastaisuudessa keskittymään entistä paremmin perustehtäväänsä eli välittömään hoitotyöhön. Uudistus poistaa hoitajilta merkittävästi siivoukseen, pyykinpesuun ja ruuanlaittoon liittyviä tehtäviä. Tämä vähentää koulutetun hoitohenkilöstön työkuormitusta ja lisää vanhustyön vetovoimaa.

Kevääseen 2023 asti joissakin yksiköissä kuitenkin on pärjättävä pienemmällä kuin 0,7 henkilöstömitoituksella.

– Viranomaisilla ja ammattiliitoilla riittää työtä, jotta kaikissa on varmasti riittävän hyvä hoito ja asiakasturvallisuus, Flinkman sanoo.

Sote-alan veto- ja pitovoiman säilyttäminen vaatii Tehyn mukaan yhteiskunnalta toimia. Arvion mukaan tarvitaan 4 500–5 000 uutta hoitajaa lisää, jotta uudistus voisi käytännössä toteutua.

Työnantaja: Hinta 233 miljoonaa

Kuntatyönantajan arvion mukaan henkilöstömitoituksen nostamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset ovat vuosittain noin 233 miljoonaa euroa, sillä palveluihin tarvitaan sijaiset mukaan lukien 5 300 henkilöä lisää.

Mitoituksen laskennan muutoksen vuoksi tukipalveluhenkilöstön lisätarpeesta aiheutuu lisäksi 23 miljoonan euron kustannus. Esityksestä koituu toteutuessaan myös muita lisäkustannuksia. Näitä kertyy esimerkiksi koulutuspaikkojen lisäämisestä sekä mitoituksen toteutumisen seurannasta.

Luvut koskevat sekä yksityisten että julkisen sektorin tuottamaa hoivaa.

KT:n muknaa työvoiman saatavuus varmistettava. Työvoiman tarpeeseen vastaaminen vaatii monia laaja-alaisia toimenpiteitä, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä, erilaisia työvoimapoliittisia toimia sekä työperäisen maahanmuuton tukemista.

Lisää aikaa asiakkaalle

Lakia perustellaan sillä, että iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa haasteena on ollut saada työaika riittämään välittömään asiakastyöhön asiakkaiden kanssa. Sen vuoksi välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitäisi varata riittävästi muuta henkilöstöä.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja.

Yksikköön sovellettaisiin korkeampaa mitoitusta kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten otettaisiin käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. Sopivimmaksi mittariksi on arvioitu Suomessa jo käytössä oleva RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument).

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana.

Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Laajempaa uudistusta suunnitteleva työryhmä tekee ehdotuksensa muista muutoksista tämän vuoden loppuun mennessä.