Kun tutkijat selvittivät Euroopan unionin ja sen rahastojen budjetteja, kävi ilmi, että entistä suurempi osa rahoituksesta menee asevarusteluun. Helsingissä kokoontuneessa EU:n tasa-arvokonferenssissa perättiin unionin budjettivalmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan enemmän läpinäkyvyyttä.
Euroopan seuraavan rahoituskauden raamit oli alun perin määrä luoda lukkoon tänä syksynä, mutta vaalit ja komission valinta ovat viivästyttäneet muutoinkin hankalaa prosessia. Rahoituskausi kestää aina 7 vuotta, seuraava kausi alkaa vuonna 2021.
Yhtenä unionin budjettivalmistelun periaatteena on ollut, että prosentti rahoituksesta menee naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen. Käytännössä tällä rahalla on lisätty lähinnä päivähoitoa ja vähäisemmässä määrin maahanmuuttajanaisten tai vammaisten naisten työllistämistoimia.
Niin tasa-arvon kuin budjettivalmistelun ammattilaiset olivat yhtä mieltä siitä, että tasa-arvotyöhön menevää osuutta tulee kasvattaa huomattavasti ja siten, että se edistää miesten ja naisten tasa-arvoa.
Komission budjettiosaston päällikkö Bernhard Windisch muistutti, että paras keino huolehtia tasa-arvoisen budjetin synnystä on painostaa jäsenmaita ja parlamenttia muuttamaan budjetin painopisteitä.
Satsaukset hyvinvointiin lisäävät työllisyyttä
Wienin kauppakorkeakoulun professori Elisabeth Klatzer kertoi, että jo pienet satsaukset tasa-arvoon tuovat yhteiskunnalle paljon muuta hyvää.
Hän viittasi Isossa-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan jo 3 prosentin lisäsatsaus sosiaaliseen hyvinvointiin, mm. päivähoitoon, toi yli kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Niistä 75 prosenttia on naisten työpaikkoja. Hoitopaikkojen lisäämisen ohella päiväkotien aukioloaikoja muutettiin joustavammiksi.
Klatzer huomautti, että kolmanneksella EU-alueen kotitalouksista on ongelmia lasten päivähoidon järjestämisessä. Se vähentää naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään.
– Tasa-arvoisessa budjetoinnissa on kyse rahoituksesta ja verotuksesta ja siitä kuinka ne vaikuttavat naisten ja miesten asemaan, Klatzer totesi.
Osa-aikaisen työn verotus, kotitalousvähennykset ja kotihoidontuet vaikuttavat kaikki naisten asemaan ja heidän työllisyyteensä, tutkija mainitsi.
EU ei ymmärrä tasa-arvovaatimusta
Euroopan unioni on Klatzerin mukaan unohtanut budjetointia sitovat periaatteet, joilla lisätään tasa-arvoa miesten ja naisten kesken. Tasa-arvon edistäminen on mainittu monessa peruskirjan kohdassa.
– Euroopan neuvoston mukaan tasa-arvoajattelun pitää läpäistä koko budjetointiprosessi. Tätä ei vielä ymmärretä.
Klatzer lisäsi, että vaikka sopimuspohjaisuus ja lait eivät ratkaise tasa-arvoa, ainakin tahtotila on sanottu ääneen. Vaatimus tasa-arvosta budjettivalmistelussa koskee myös jäsenmaita.
– Pidän tärkeänä, että sopimuksissa on vaatimus tasa-arvoisesta budjetoinnista, Klatzer sanoi.
Hän huomautti, että kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tasa-arvoisesti rakennettu budjetti parantaa budjetoinnin laatua ja tukee kansantalouden kasvua. Myös kehittyneiden maiden OECD:n ohjeissa todetaan, että budjetoinnissa tulee huomioida yhteiskunnan tasa-arvoinen kehitys.
Kun EU:n budjettia ja kaikkia sen rahastoja tutkittiin, huomattiin asevarustelun ja siihen liittyvän teknologian osuuden kasvaneen merkittävästi enemmän kuin tasa-arvoa lisäävän rahoitusosuuden. Klatzerin mukaan budjetista menee asevarusteluun 20 miljardia euroa.
– Emme voi tyytyä siihen, että budjetti todetaan tasa-arvoiseksi, kun naisten asema on huomioitu parissa budjettikohdassa.
Budjetin valmistelijat tarvitsevat hänen mielestään tietoa tasa-arvosta ja siitä, kuinka budjetointi vaikuttaa tasa-arvoon.
Vaikutuksia seurattava alinta porrasta myöten
Italian valtiovarainministeriön johtaja Aline Pennisi tähdensi, että valtiorahoitteisen toiminnan sukupuolivaikutuksia tulee seurata myös toimeenpanoon, eli aina paikallistasoa myöten.
Italiassa on ollut kaksi vuotta käytäntönä, että budjetin ja päätösten sukupuolivaikutuksia seurataan liki sadan eri mittarin avulla. Pennisi ei kertonut vielä tuloksista, mutta vakuutti menettelyn pysyvän hallitusvaihdoksista huolimatta, sillä asiasta on päätetty lailla.
Pennisi totesi, että Italiassa naisten työssäkäynti on euroalueen alhaisin, sillä vain noin puolet italialaisista naisista käy työssä. Naisten työssäkäyntiä pitää lisätä. Hänen mukaansa siihen voidaan vaikuttaa valvomalla, käytetäänkö infraan ja muihin ns. koviin asioihin osoitetut varat tasa-arvoa edistävällä tavalla.