Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen on itsessään vastuullista taloudenpitoa ja samalla investointi terveen kansantalouden rakentamiseksi, paalutti vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tiistaina eduskunnassa. Kontula piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen välikysymyskeskustelussa.
Kokoomuksen jättämässä välikysymyksessä moititaan hallituksen talouspolitiikkaa. Kontula puolestaan moitti välikysymystä sen ensimmäisestä virkkeestä lähtien.
– Sen analyysi menee metsään heti ensimmäisessä lauseessa, jossa sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan ykkösehdoksi nimetään vahva valtiontalous. Väärin. Vahva valtiontalous on tärkeä asia, mutta ei itsessään takaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eikä varsinkaan ole peruste luopua eriarvoisuutta vähentävistä toimista, kuten välikysymyksessä vaaditaan, Kontula sanoi.
Kontula huomautti, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus luo vakaan yhteiskunnan. Sellaiselle on tarve, kun Suomi kilpailee investoinneista.
– Se myös mahdollistaa lahjakkuusreservin täysimittaisen hyödyntämisen, joka väestö- ja pääomaköyhälle kansantaloudelle on menestyksen ehto.
Useita työllistämistoimia
Kontula luetteli puheessa monia hallituksen toimia, joilla työpaikkoja pyritään luomaan. Esimerkiksi sosiaaliturvabyrokratiaa on tarkoitus yksinkertaistaa, jotta myös sirpaletyö olisi mahdollista.
– Palkkatuen hakemista helpotetaan. Maahanmuuttajien työlupaprosesseja nopeutetaan. Ihmisiä autetaan pois toimeentulotukiloukusta parantamalla perusturvaa ja lakkauttamalla aktiivimalli. Palkkatuen määrää lisätään ja pienten yritysten rekrytointiriskiä helpotetaan sen kohdennuksella. Kasvokkaisten työvoimapalvelujen resurssit kasvavat.
Kontula ihmetteli välikysymyksen syytettä, että hallituksella ei ole konkreettisia keinoja parantaa työllisyyttä.
– […] mutta juuri sitä ne ovat: arkista ja epäseksikästä järjestelmän muokkaamista sellaiseksi, että työpaikkojen synty ei pysähtyisi tarpeettomaan järjestelmäkitkaan.
Kontula myös huomautti, että pelkkä työn määrä ei ole oleellista. Kansantalouden kannalta merkitystä on myös työn laadulla.
– Työllisyysaste yksinään on huono mittari, sillä siinä kunnollisen elannon tarjoava kokoaikainen työsuhde näyttää samanarvoiselta kuin huonojen ehtojen sirpaletyö, joka ei riitä nostamaan tekijäänsä köyhyydestä.
Kontulan mukaan hallituksen tavoitteena on saada aikaan työpaikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin ja joista saa elannon.
– Työpaikkoja, jotka auttavat lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eivät vähennä sitä, ja joita ei tarvitse tukea sosiaalietuuksilla. Näitä työpaikkoja ei saada sosiaaliturvaa kurjistamalla, vaan panostamalla kestävään kehitykseen, eritoten koulutukseen ja työmarkkinoiden reiluihin pelisääntöihin.
– Ja kas, juuri niin hallitus onkin nyt tekemässä, Kontula päätti puheen.