Lehtikuva/Jussi Nukari

Suomen väkiluku kääntyy laskuun 12 vuoden kuluttua.

Maanantaina on päivitelty Tilastokeskuksen julkaisemaa väestöennustetta. Sen odotettiinkin olevan synkkä, mutta luvut ovat tyrmääviä. Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

– Pelkäsin aika pahaa ja synkkää ennustetta. Mutta kyllä oli aika jäätävää, että tulevaisuudesta kertovat luvut olivat vielä paljon synkemmät, mitä osattiin edes ajatella, kommentoi aluetutkija Timo Aro lukuja ennustelukuja Ylellä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo piti väestön kääntymistä laskuun merkittävänä käänteenä Suomen historiassa.

Edelliset väestöennusteet on laadittu vuosina 2015 ja 2018. Alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2040 olisi 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa ja 47 000 vähemmän kuin 2018 ennusteessa.

Työikäisen eli 15–64-vuotiaiden määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,55 miljoonaa. Vuosien 2010–2018 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä määrän oletetaan vähenevän 111 000 henkilöllä lisää.

ILMOITUS

Tämä asettaa suuria paineita huoltosuhteelle ja eläkejärjestelmän kestävyydelle.

Työikäisten määrä kääntyy voimakkaaseen laskuun

Vuoden 2060 lopussa olisi 15–64 -vuotiaita runsaat 400 000 henkeä nykyistä vähemmän, twiittasi EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus pienenee ennusteen mukaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisen väestön osuus koko väestöstä on 2019 ennusteessa aina vuoteen 2060 asti korkeampi kuin kahdessa aiemmassa ennusteessa, koska matalammasta syntyvyydestä johtuen väkilukukin kääntyy aiemmin laskuun.

Eläkkeitä katetaan jo rahastojen tuotoilla

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen huomautti , että vuodesta 2014 asti eläkevakuutusmaksuja on kerätty vähemmän kuin eläkkeitä on maksettu. Erotus katetaan eläkeyhtiöiden eläkerahastojen tuotolla. Nykyisessä negatiivisen koron ympäristössä myös eläkerahastojen odotettuihin tuottoihin kohdistuu yhä kasvavaa painetta.

Pölönen peräsi perhepolittisia uudistuksia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työllisyyden parantamista sekä työkyvystä ja osaamisen uudistamisesta huolehtimista hyvinvointiyhteiskunnan ja eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi.

Lapsistrategian valmistelu alkaa

Hallitus kertoi maanantaina kansallisen lapsistrategian valmistelun aloittamisesta.

– Alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen syrjäytyminen ovat haasteita, joihin meidän on löydettävä ratkaisuja. Kansallinen lapsistrategia on yksi keino vastata näihin haasteisiin, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Lapsistrategian valmisteluun asetetaan parlamentaarinen komitea. Sen pääsihteerinä aloittaa 1.10. varatuomari, lapsioikeusjuristi Johanna Laisaari, joka laatii alkuun tilannekuvan lapsi- ja perhepolitiikasta ja valmistelee komitean työtä.

Tilastokeskus kertoo, että viime vuonna väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.