All Over Press /Stocktrek Images, Inc. / Alamy

Järjestöjen mukaan tarvitaan enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta ja terveysperusteista verotusta.

Tuoreimman tilaston mukaan pelkän perusasteen koulutuksen saaneista syöpätauteihin kuolleita oli 100 000 asukasta kohden yli 250 ja korkeakoulutuksen saaneista alle 200. Kuolleisuuden väheneminen on pysähtynyt 2000-luvun puolivälissä perusasteen koulutustasolla toisin kuin korkeammin koulutetuilla, kerrottiin torstaina syöpäjärjestöjen Syöpä ja eriarvoisuus -seminaarissa.

Arvioiden mukaan alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat potilaat hakeutuvat hoitoon tai lähetetään jatkotutkimuksiin myöhemmin kuin korkeasti koulutetut.

– Keskeisin tapa lisätä terveydenhuollon yhdenvertaisuutta on parantaa perusterveydenhuoltoa ja näin varmistaa alkuvaiheen hoitoonpääsy. Kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristäminen on välttämätön askel. Lisäksi tulee vähentää terveydenhuollon palvelujen maksullisuutta ja pienentää maksukattoja. Tarvitaan myös sitovat aikarajat sille, missä ajassa syöpäepäilystä on päästävä tutkimuksiin ja syöpädiagnoosista hoitoon. Näillä keinoilla voidaan päästä kiinni eri sosiaaliryhmien kuolleisuuseroihin, painottaa Syöpäjärjestöjen Terveysosaston johtaja Juha Heino.

Syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus on kasvanut väestössä kaikilla koulutustasoilla. Korkeakoulutettujen syöpäilmaantuvuus on ollut vuosikymmenten ajan korkeampi kuin muiden koulutustasojen, mutta 2000-luvulla erot ovat vähentyneet. Tämä johtuu siitä, että korkeakoulutettujen syövät eivät ole yleistyneet, mutta muissa koulutustasoissa syöpien ilmaantuvuus on sen sijaan kasvussa.

Hoidossa ei isoja eroja

Suomessa ja muissa läntisissä maissa terveydelle haitalliset elintavat ovat pääsääntöisesti yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä. Tupakoinnin ja alkoholin käytön lisäksi syöpäriskiin vaikuttavat epäterveellinen ruokavalio ja liikkumattomuus.

ILMOITUS

– Ihmiset tarvitsevat tukea terveellisiin elintapoihin siirtymisessä. Syöpäriskin vähentämiseksi on välttämätöntä tarjota nykyistä enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta, kuten tukea tupakoinnin lopettamiseen tai liikunnan aloittamiseen. Keskeinen tapa tukea terveellistä käyttäytymistä on terveysperusteinen verotus: verotetaan enemmän epäterveellisiä elintarvikkeita, tupakkaa ja alkoholia ja vähemmän terveellisiä elintarvikkeita, kuten kasviksia ja vihanneksia, Juha Heino ehdottaa.

Hyvä uutinen on se, että erot syöpien hoidossa ovat Suomessa vähäisiä ja hoito on korkeatasoista. Suomen Syöpärekisterin johtajan Nea Malilan mukaan erot elossaololuvuissa selittyvät todennäköisesti eroilla syövän syytekijöissä, hoitoon hakeutumisessa, syövän levinneisyysasteessa ja muissa selviämiseen liittyvissä tekijöissä.

Pirstaleisuus heikentää palveluiden laatua

Torstaina julkistetussa eurooppalaisessa arviossa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa kokonaisuutena myönteisen arvion. Se toimii hyvin ja ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Lisäksi naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet.

Ongelmat ovat silti tuttuja. Eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat edelleen huomattavia, ja lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla.

Lisäksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin hajautunut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat. Lisäksi palveluiden rahoitus tulee useasta eri lähteestä. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita.

Lääkkeisiin menee paljon rahaa

Raportissa todetaan, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa per asukas kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Alankomaat.

Karkeasti ottaen 20 prosenttia Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta. Erityisen paljon ihmisiltä kuluu rahaa reseptilääkkeisiin, joista Suomessa maksetaan itse noin kolmannes. Selvityksessä huomautetaankin, että maksukatoista huolimatta asiakasmaksut ja lääkekulut voivat aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös perusterveydenhuollon hoitojonoihin, joita useampi hallitus on vuorollaan yrittänyt ratkoa, mutta uudistusten toteuttaminen on edelleen kesken.