Jarno Mela

– Tällä hallituskaudella vähimmäispalkka ei kuitenkaan ole ajankohtainen, koska kannatusta sille ei löydy ainakaan sellaisella mallilla, joka ei uhkaisi työehtosopimusjärjestelmää, Saramo sanoo.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo korostaa, että puolue on pitänyt työehtosopimusten määrittelemiä vähimmäispalkkoja pääosin hyvänä järjestelmänä, jota pitää puolustaa.

– Työehtosopimus turvaa työntekijöille paljon muutakin kuin palkan.

Vasemmistoliitto ei siis ole halunnut Saramon mukaan korvata työehtosopimusta lakisääteisellä vähimmäispalkalla, vaan tukea matalapalkka-alojen työehtosopimuksia niille rinnakkaisella lakisääteisellä minimillä.

Vasemmistoliitto teki muutama vuosi sitten pitkällisen selvitystyön pohjalta oman vähimmäispalkkaesityksen. Vuonna 2016 tehty vähimmäispalkkalakiesitys olisi taannut 10 euron tuntipalkan joka kuukausipalkkana kokopäivätyöstä olisi tarkoittanut 1600 euroa.

– Nykyisellään tuo taso ei varmaankaan olisi enää järkevä.

ILMOITUS

Mallissa palkat määräytyisivät kyllä työehtosopimusten mukaan, mutta laki olisi asettanut vähimmäispalkan, jota pienempää korvausta ei työntekijälle voi maksaa.

Ei vaihtoehto nykymallille

– Vasemmiston vähimmäispalkkaesitystä ei pidä nähdä vaihtoehtona nykymallille, vaan pikemminkin työsuojelulainsäädäntöön verrattavana perälautana, jolla turvataan Euroopan sosiaalisen peruskirjan toteutuminen, Saramo korostaa.

Työehtoshoppailu ja pelko useiden työehtosopimusten yleissitovuuden kestämisestä tuo hänen mukaansa lisää paineita luoda vähimmäispalkka. Sen avulla turvataan matalimmat työehtosopimuspalkat.

– Lisäksi yhä isompi osa työntekijöistä on jo valmiiksi työehtosopimusten ulkopuolella.

Matalapalkka-aloilla yhä enemmän riistoa

Saramo muistuttaa, että matalapalkka-aloilla on paljastunut aiempaa enemmän riistoa, kun esimerkiksi kokkeja on pidetty muutaman euron nälkäpalkalla töissä.

– Usein haavoittuvimmassa asemassa ovat maahanmuuttajat ja olisi hyvä, että yleisessä tietoisuudessa olisi summa, jonka alle ei ainakaan voi palkkaa koskaan maksaa.

Vähimmäispalkka voi siis Saramon mukaan olla yksi tärkeä osa työmarkkinoiden korjaamisessa tulevaisuutta varten.

– Mutta tarvitaan myös muun muassa parempaa valvontaa, alipalkkauksen kriminalisointi ja kanneoikeus ammattiliitoille.

”Ei” euromääräiselle eurooppalaiselle

Eurooppalaista vähimmäispalkkaa Saramo ei pidä perusteltuna, ainakaan euromääräisesti asetettuna, koska tuottavuuserot eri maissa ovat niin valtavia.

– Tarvitaan suhteellinen eurooppalainen minimipalkka siten, että jokainen EU-maa täyttää Euroopan sosiaalisen peruskirjan.