Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaatii, että myös työntekijäpuoli on otettava mukaan laatimaan ilmastotiekarttoja hiilineutraaliin Suomeen. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni kutsui vain energiaintensiivistä teollisuutta ja vientiyrityksiä edustavat työnantajaliitot laatimaan kyseisiä tiekarttoja.
Hallituksen suunnitelma on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä kaikkien suomalaisen yhteiskunnan osa-alueiden välillä. Elinkeinoministeri Kulmuni on kutsunut Teknologia-, Metsä-, Kemian- ja Energiateollisuuden laatimaan pitkän ajan suunnitelmia alojen keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja näin tehdä oma osuutensa ilmastotalkoissa.
– Pidän ministeri Kulmunin avausta erittäin positiivisena. Samalla kuitenkin ihmettelen, miksi työntekijäpuolta ei ole otettu yhtä vahvasti mukaan työhön, sanoo Kivelä.
Esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta harmitteli Twitterissä, että toimintamallissa työntekijäpuoli näyttää jäävän sivuosaan.
Toimialakohtainen vuoropuhelu ilmastohaasteen ratkaisemiseksi on tarpeellinen ja tervetullut, mutta vaikuttaa siltä, että työntekijät ovat unohtuneet tästä mallista. Ilman heidän osallisuuttaan vuoropuhelu jää torsoksi. @KatriKulmuni @duunarit https://t.co/woW6KANtrv
— Jarkko Eloranta (@ElorantaJa) September 22, 2019
Kulmuni on sanonut, että työntekijäjärjestöillä on myös mahdollisuus osallistua työhön. Kivelä näkee, että hallituksen on otettava sekä työnantaja- että työntekijäpuoli selkeästi samalla panoksella mukaan tiekarttatyöhön.
– Ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeintä on yhteistyö. Päämäärien lisäksi myös keinoista täytyy olla yhteisymmärrys, jotta konkreettisia päästövähennyksiä saadaan aikaan. Yhteinen tilannekuva voidaan saavuttaa ainoastaan dialogin kautta.
Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen, digitalisaatio ja työnmurros ovat kaikki megatrendejä, jotka muovaavat suomalaista yhteiskuntaa. Muutosten ymmärtämiseksi vaaditaan toisten kuuntelemista ja erilaisten näkökulmien ymmärtämistä.
– Kaikkien ääniä on kuunneltava, jotta voimme taata oikeudenmukaisen ja reilun siirtymän hiilineutraaliin kiertotalouteen. Laaja yhteistyö takaa näkökulmien moninaisuuden ja vahvistaa toimijoiden sitoutumista tavoitteeseen. On innostavampaa osallistua konkreettisiin ilmastotekoihin, joiden suunnitteluun on itse päässyt osalliseksi.
Vasemmistoliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että nyt ryhdytään yhdessä valmistelemaan niitä konkreettisia toimia, joilla Suomi saadaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Nyt tarvitaan ilmastotekoja ja ilmastojohtajuutta, jotta asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.