– Kansaneläkkeen korotus yli 10 vuotta jatkuneen ”kuivan kauden” jälkeen on tarpeellinen ja tervetullut parannus. Takuueläkkeen korotus parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Toimeenpanossa on varmistettava, ettei uudistusten positiivisia vaikutuksia heikennetä kansaneläkkeen asumistuen muutoksilla.
Näin kommentoi Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö hallituksen viime viikolla hyväksymää budjettiesitystä. Kivistö puhui maanantaina 23.9. Kokkolassa, Eläkeläiset ry:n 60-vuotistapahtumasarjan keskustelutilaisuudessa.
Kivistö toivoo pienten eläkkeiden parantamislinjan jatkamista edelleen ottamalla huomioon pientä työeläkettä saavien tilanne.
– Se olisi kohennettavissa nostamalla kansaneläkkeen suojaosaa eli tasoa, josta kansaneläke alkaa pienentyä työeläkkeen parantuessa. Toinen mahdollisuus olisi pienentää kansaneläkkeen pienenemiskerrointa eli osuutta, jolla kansaneläke pienenee työeläkkeen parantuessa.
Noin 600 000 eläkeläisen toimeentulo koostuu kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhdistelmästä.
Hoitajamitoitus on parannus
Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on jo sinänsä parannus, Kivistö sanoi. Seuraavana tehtävänä on varata uudistuksen toteuttamisen tarvitsemat varat, jotta lain muutoksesta tulee elävää todellisuutta.
Uusia mahdollisuuksia hoivan laadun ja eläkeläisten oikeuksien valvonnan tehostamiselle antaa hallituksen lupaus vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta.
Kivistö kiinnitti huomiota myös lapsiperheiden asemaan.
– Suuriperheisten lapsilisää nostetaan ja perheellisten opiskelijoiden tukeen tulee myös parannusta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja hoidon ryhmäkokojen pienentäminen kohentavat hoidon laatua ja antavat oikeuden kokoaikaiseen hoitoon myös työttömien vanhempien lapsille. Eri hallinnonalojen yhteistyöllä käynnistetään lapsistrategian valmistelu. Sen onnistuminen on myös tulevien eläkeläisten kannalta tärkeä, koska syntyvyys vaikuttaa aikanaan siihen, kuinka paljon meillä on työssäkäyviä kansalaisia eläketurvan rahoittajina.