Lehtikuva/Markku Ulander

Maahanmuuttajilla teetetään työtä jopa kokonaan ilman palkkaa harjoittelun varjolla.

Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa on työsuojeluviranomaisen valvontahavaintojen mukaan paljon puutteita. Tavallinen puute on, että työehtosopimuksissa tarkoitetut lisät jäävät maksamatta tai peruspalkka alittaa työehtosopimuksen minimitason.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoja ja työaikoja on tarkastettu valtakunnallisessa valvontahankkeessa kuluvan vuoden aikana.

Tarkastuksia on tehty tähän mennessä noin sata. Tarkastuskohteina ovat sekä yritykset, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen, että ulkomaista työvoimaa tilaavat yritykset. Noin puolessa tarkastuksista havaittiin palkkaukseen liittyviä puutteita.

Palkkaan liittyvien puutteiden lisäksi työajan hallinnassa oli puutteita noin puolessa tarkastettuja kohteita. Työaikakirjanpitoa ei ollut pidetty oikein eikä työajan tasoittumisjärjestelmistä ollut sovittu. Muutamassa tapauksessa havaittiin myös suuria eroja työaikakirjanpidon ja työpaikan kulunvalvontatietojen välillä.

Laiminlyöntimaksuja harkinnassa

Suomeen työntekijöitä lähettävillä yrityksillä on ollut jo lähes kahden vuoden ajan velvollisuus tehdä lähettämisestä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle ennen työnteon aloittamista Suomessa.

ILMOITUS

Ennakkoilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron laiminlyöntimaksu. Puolessa tarkastetuista kohteista ilmoitus oli joko kokonaan tekemättä tai se oli tehty puutteellisesti. Näiden osalta on käynnistetty laiminlyöntimaksun harkinta.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvonnan tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Työsuojelutarkastajat jatkavat valvontaa valtakunnallisesti.

SAK: Maahanmuuttajilla palkatonta työtä

SAK tiedotti elokuussa, että ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on teetetty palkattomia kahden tai jopa useamman kuukauden pituisia työharjoitteluita ilman palkkaa.

– Valtaosa työnantajista toimii oikein, mutta yhteydenottajien tapauksissa on vahvoja viitteitä siitä, että osa työnantajista kiertää näin velvoitteitaan. Samalla on käytetty hyväksi ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tietämättömyyttä Suomen työelämän pelisäännöistä, sanoi Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen.

Rikosuhripäivystyksen asiakkaat ovat puolestaan kertoneet joidenkin työnantajien vaihtavan ”harjoittelijoita” uusiin ilman, että he maksavat palkkaa tehdystä työstä. Kyseessä on työntekijöiden hyväksikäyttö, joka täyttää työsyrjintärikoksen tunnusmerkit.