Hallitus voisi saavuttaa tavoitteensa 75 prosentin työllisyysasteesta hyvin yksinkertaisella tavalla. Sen pitäisi vain ottaa käyttöön Ruotsissa käytössä oleva tilastointitapa, sanoo keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà hieman kärjistäen. Lainá kirjoitti aiheesta kolumnin Demokraatin verkkosivuille.
– Olen aiemmin yrittänyt saada aiheesta heräteltyä keskustelua. Nyt kirjoitin sitten siitä kolumnin, Lainà sanoo KU:lle.
Ero Ruotsin ja Suomen välillä syntyy siitä, että Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi toisin kuin Suomessa. Tämä kertookin, ettei edes kahden naapurimaan työllisyysasteen vertailussa ole tällä hetkellä kauheasti järkeä.
Toinen asia sitten on se, että Lainàn mukaan julkisen talouden tavoitteita ei ylipäätään pitäisi ilmaista työllisyysasteen kautta. Työllisyysasteen nostamiseksi käytettävät keinot eivät nimittäin mene yksi yhteen julkisen talouden tilan kanssa.
”Julkisen talouden tilaa voikin parantaa verotuksella.”
– Työllisyysastetta voi saada ylöspäin vaikka veronkevennyksillä, mutta se ei paranna julkisen talouden tilaa, Lainà mainitsee esimerkin.
Julkisen talouden tilaa voikin parantaa verotuksella, Lainà sanoo. 2000-luvun taitteessa Suomen työllisyysaste oli matalampi kuin nyt, mutta julkisen talouden tila parempi. Syynä kehitykselle Lainà näkee kaksi asiaa, joista toinen on väestön ikääntyminen.
– Toinen asia on se, että veroastetta on laskettu. Aiemmin veroaste oli korkeampi, jolloin veroja kerättiin enemmän.
Esimerkiksi erityisesti hyvätuloisia suosinut päätös poistaa varallisuusvero tehtiin vuonna 2006. Lainà huomauttaa, että tämän lisäksi aggressiivinen verosuunnittelu eli yritysten verovälttely on lisääntynyt.
Työllisyysastetta kannattaa nostaa
Lainà haluaa vielä nostaa esiin, että työllisyyden parantaminen on luonnollisesti hyvä asia. Mutta sen tavoitteena ei pitäisi olla julkisen talouden tilan parantaminen. Yhteiskuntapolitiikan tehtävä kun on parantaa hyvinvointia, ei nostaa orjallisesti työllisyyttä, hän tiivistää.
Hallitusohjelman kirjausta, jossa julkisen talouden halutaan olevan tasapainossa vuonna 2023, Lainá pitää kummallisena. Pieni alijäämä ei mitään haittaa, sillä julkinen velkasuhde laskee silloinkin, hän sanoo.
– Onhan se (tavoite) sentään sidottu suhdanteisiin.
Jos talous ajautuu taantumaan, antaa hallitusohjelma mahdollisuuden poiketa tavoitteesta. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun vastasyklisen finanssipolitiikan mahdollisuus on kirjattu hallitusohjelmaan. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan taloussuhdanteita tasaavaa politiikkaa. Jos taloutta uhkaa esimerkiksi taantuma, elvytetään.