Lähes kolme neljäsosaa haastatelluista pitää ilmastokriisiä hätätilana, kertoo kahdeksassa suuressa maassa tehty mielipidetiedustelu.
Yhtä lukuunottamatta kaikissa maissa haastatellut pitävät ilmastokriisiä kaikkein pahimpana ongelmana, suurempana kuin muuttoliike, terrorismi ja maaillmantalous. Poikkeus on Yhdysvallat, jossa ilmastokriisi tulee vasta kolmantena terrorismin ja terveydenhoidon jälkeen.
Brittiläisen Hope not Hate -järjestön tilaama gallup tehtiin Yhdysvaltain lisäksi Brasiliassa, Britanniassa, Italiassa, Kanadassa, Puolassa, Ranskassa ja Saksassa.
Vain Yhdysvalloissa ilmastokriisiä ei pidetä suurimpana ongelmana.
Selvä enemmistö haastatelluista on sitä mieltä, että ilmastokriisi on jo nähtävissä äärimmäisinä sääilmiöinä kuten helleaaltoina sekä tulvina. Kaksi kolmasosaa katsoo, että ilmastokriisi on uhka tavallisille ihmisille heidän maassaan.
”Riistäytymässä käsistä”
Enemmistön mielestä ilmastokriisi on riistäytymässä käsistä. Brasilialaisista tätä mieltä on 74 prosenttia ja saksalaisista 70 prosenttia, yhdysvaltalaisistakin 57 prosenttia.
Sen sijaan vain alle neljäsosa katsoo, että heidän oman maansa hallitus tekee tarpeeksi ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Kaksi kolmasosaa arvioi, että poliitikot asettavat suurten öljy- ja kaasuyhtiöiden edut paikallisyhteisöjen tarpeiden edelle.
Enemmistö on sitä mieltä, että suuria saastuttajia kohtaan pitäisi olla tiukempia ja pakotettava ne maksamaan aiheuttamistaan vahingoista.
Kannatusta saa hiilentuotannon sekä öljyn- ja kaasunporauksen lopettaminen, lentoliikenteen verottaminen, aurinko- ja tuulivoiman lisärakentaminen, hiilivapaasen teollisuuteen investoiminen sekä sähköautojen latauspisteiden lisääminen.
Poliitikot jälkijunassa
”Maailman ihmiset ovat paljon pidemmällä kuin poliitikot sen ymmärtämisessä, miten kiireellisesti ilmastonmuutokseen on puututtava”, sanoo Hope not Hate -järjestön puheenjohtaja Nick Lowles.
Lowles twiittaa, että ilmastokriisi antaa polttoainetta äärioikeistolle, joka pyrkii hyötymään sen aiheuttamista jakolinjoista.
Ilmastokriisi aiheuttaa myös muuttoliikettä, luo taloudellista epävakautta, lisää työttömyyttä ja aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta, kirjoittaa Lowles mielipide-artikkelissaan Guardian-lehdessä.