Euroopan kansalaisille pitää tarjota minimitoimeentulo ja taata vähimmäispalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa, todettiin Saksan puheenvuorossa EU:n Hyvinvointitalouskonferenssissa Helsingissä keskiviikkona.
Saksa aikoo tuoda minimitoimeentulon Euroopan unionin pöydille ensi vuoden kesäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudellaan. Asiasta on puhuttu jo aiemmin, mutta tuolloin keskustelu rajoittui palkkoihin. Nyt halutaan keskustella myös sosiaalisin perustein osoitettavista tulonsiirroista ja terveyspalveluista.
Idea minimipalkasta kaatui mm. Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden vastustukseen. Pohjoismaat katsoivat, että palkoista pitää voida neuvotella ja että minimipalkka määräytyy työehtosopimusten perusteella.
Kööpenhaminan Business Schoolin professori Caroline de la Porte totesi lehdistötilaisuudessa, että jonkinlainen sosiaaliturvan minimitaso on hyvä olla, mutta palkkojen osalta on voitava neuvotella. Muutoin kyse on sanelusta.
Minimietuuksien jäädyttämisen pitäisi huolettaa
Saksan työ- ja sosiaaliministeriön johtaja Carsten Stender muistutti puheenvuorossaan, että talouskasvu on valtaosassa EU-maita hyytynyt.
– Se asettaa sosiaalijärjestelmän koetteille. Esimerkiksi minimietuudet on jäädytetty monissa maissa, mikä heikentää nimenomaan köyhimpien asemaa. Tämän pitäisi huolestuttaa meitä. Sosiaaliseen turvaan pitää panna enemmän huomiota.
Minimitoimeentulon ja minimipalkkojen turvaaminen on ajankohtaista Saksassa, sillä puhuja vaihtui viime hetkillä maan eläkekriisin takia. Pienet palkat ovat johtaneet siihen, että niistä kertyneillä eläkkeillä ei tule toimeen ja ihmiset vaativat parempaa turvaa ikääntyneille.
Stender painotti, että tavoitteena ei ole eurooppalainen hyvinvointiunioni vaan vahvat hyvinvointivaltiot.
Tarvitaan rahastoja uudelleenkoulutukseen
Minimiturvan lisäksi EU-maissa tulee Stenderin mukaan varautua riittävällä rahastoinnilla ammattien muuttumiseen ja uudelleenkoulutukseen.
Työttömyysturva ei hänen mukaansa pysty vastaamaan haasteeseen, sillä yksin Saksasta katoaa kuuden vuoden sisällä 1,3 miljoonaa työpaikkaa. Samaan aikaan syntyy vastaavasti uusia, joihin vaaditaan aivan toisenlaista ammattitaitoa ja kykyä toimia digitaalisessa maailmassa.
Suomen puheenjohtajakauden hyvinvointitalouskonferenssissa keskusteltiin, kuinka hyvinvointi ja talouskasvu voidaan sitoa yhteen niin, että ne kestävät myös ilmastomuutoksen, maahanmuuton ja digitalisaation tuomat haasteet.