Aktiivimalli pois ensi vuoden alusta. Koulutusmiljoonat heti käyttöön. Perusturva paranee. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tekee paluun.
Siinä poimintoja vuoden 2020 budjettiesityksestä, jonka hallitus löi lukkoon keskiviikkona. Niin sanottuja tulevaisuussatsauksia tehdään yli miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) tekee historiaa esitellessään budjettiesityksen lokakuussa eduskunnalle. Siinä kumotaan kerralla se leikkauslinja, jota Lintilä itsekin oli toteuttamassa edellisen hallituksen elinkeinoministerinä.
Haluamme antaa koko yhteiskunnalle vahvan signaalin, että meidän täytyy onnistua pitämään jokainen nuori mukana toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti.
Varsinkin vasemmistopuolueet lupasivat vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa muutosta, ja muutos tuli. Budjettiesitys on runsaudessaan ja sosiaalisissa panostuksissaan anteliaampi kuin edes uskallettiin odottaa.
”Ennen vaaleja me lupasimme panostaa suomalaisten hyvinvointiin, tasa-arvoon ja tulevaisuuteen, ja nyt minulla on hyviä uutisia. Niin me myös teemme”, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson twiittasi budjetti-infon aikana.
Oppositio ja osa ekonomisteista varoittaa, että juhlat ovat pian ohi. Jos työllisyys ei nouse tavoitteen mukaisesti, menolisäyksiä joudutaan peruuttamaan tulevissa riihissä.
Maailmantalouden epävarmuus antaa pohjaa pessimismille, mutta hallitus käy rohkeasti tuulta päin. Lamaan ei ole pakko alistua, kuului takavuosien vasemmistopoliittinen iskulause. Ei myöskään taantuman uhkaan. Nyt tehdään omin toimin se, mikä on tehtävissä, jotta Suomi pysyy käynnissä eikä ajaudu uuteen leikkauskierteeseen, kun säästetään väärässä paikassa väärään aikaan.
Uuden ajattelun läpimurto
Budjettiesityksen yksityiskohtia on esitelty eilen illalla KU:ssa julkaistussa jutussa, johon on linkki tämän jutun alussa. Ei niistä sen enempää.
Periaatteellisesti merkittävä käänne on se, että budjettiriihen tuloksissa näkyy kahden vielä suhteellisen tuntemattoman käsitteen läpimurto. Ne ovat hyvinvointitalous ja sosiaaliset investoinnit. Voisi kiteyttää, että nyt siirrytään yhteiskunnan näivettämisestä sen kehittämiseen hieman hyvinvointivaltion rakentamisvuosien hengessä, sitä uudelleen rakentaen.
Hyvinvointitaloudessa päämääränä on kaikkien ihmisten hyvinvointi, kiteytti SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas KU:n kolumnissaan 8.9.
”SOSTEn määrittelyn mukaan hyvinvointitalous on se osa yhteiskuntaamme, jossa toimitaan meidän kaikkien hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi”, Ahokas kirjoitti.
”Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin katsotaan muodostuvan riittävistä materiaalisista resursseista, riittävästä terveydestä, voimaannuttavista sosiaalisista suhteista, luottamuksesta itseen ja yhteisöön, jossa elää sekä kriittisestä tietoisuudesta. Lisäksi hyvinvointi edellyttää osallisuutta, joka tarkoittaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöönsä sekä kehittää yhteisöään sen täysivaltaisena jäsenenä.”
Sosiaaliset investoinnit tarkoittavat investoimista ihmisten inhimilliseen pääomaan, muun muassa juuri koulutukseen. Tällöin panostetaan samaan aikaan väestön hyvinvointiin ja taloudelliseen tuottavuuteen. Yleensä sosiaalisia investointeja, esimerkiksi varhaiskasvatusta ja koulutusta, toteuttaa julkinen sektori.
Sosiaaliset investoinnit on nähty vastaiskuksi uusliberalismille, optimistisena visiona siitä, että hyvinvointivaltio voidaan virittää uudelleen.
Oppositio syyttää nyt hallitusta tuhlailusta ja velkaantumisesta. Sosiaalisten investointien kannattajien vastaus kysymykseen, mistä rahat, on se, että aloitteen hyödyt tulevat olemaan suuremmat kuin kustannukset.
Emme tiedä, kuinka tässä käy, mutta ainakin yritys on hyvä.
Propagandaa ja propagandaa
Hieman hassulta tuntuu puoluelehdessä kehua ”omien” saavutuksia, mutta menköön, kun sitoutumattomissa tehdään niin estotonta propagandaa hallitusta vastaan.
Ilta-Sanomien mukaan hallitus kurittaa keskiluokkaa ja Iltalehti kertoo hallituksen iskevän kukkaroosi ja budjettiesityksen olevan ”kylmä viesti palkansaajille”.
Kuinka kylmä?
Veronmaksajien laskelman mukaan veroaste nousee ensi vuonna tuloista riippuen 0,1–0,5 prosenttiyksikköä ja 30–580 euroa vuodessa.
Kaikki meni!#hallitus #budjettiriihi pic.twitter.com/0HxqqX5l8j
— Paavo Arhinmäki (@paavoarhinmaki) September 18, 2019
Aina sanotaan, että talous on myös psykologiaa. Reilulla kauhalla annosteleminen on taitava veto. Maailmalta tulee pelkkää synkkyyttä ja kotimaassa äänekkäimmät ”talousviisaat” levittävät pessimismiä. Hallitus kulkee tässäkin vastavirtaan ja luo uskoa kuluttajiin.