Tämä STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan keskiviikkoaamun twiitti kiteyttää parhaiten ay-liikkeen tunnelmat Rinteen hallituksen ensimmäisestä budjetista.
Matkalla @STTKMikonkatu toimistoon pohdin eilisen riihen uutisointia ja mieleeni tuli, että tasan 4 vuotta sitten 30 000 ihmistä kokoontui täällä #stop miekkarissa, kun #hallitus ajoi silloin pakkolakipaketillaan palkansaajat selät seinää vasten. Niin se maailma muuttuu. pic.twitter.com/AkChlqfpdD
— Antti Palola (@AnttiMPalola) September 18, 2019
Maailma ja muuttuu ja aurinkokin paistaa Helsingissä.
SAK painottaa budjettikommentissaan aktiivimallin kumoamista ensi vuoden alusta lähtien.
– Aktiivimalli on koettu epäoikeudenmukaiseksi ja siitä luopuminen on iso helpotus työttömille. SAK:n tavoite aktiivimallin korvaamisesta työttömyysturvan uudistamisella etenee, iloitsee SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Budjettiriihessä linjattiin työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistamisesta. Palkkatuen uudistaminen, työttömien yksilölliset palvelut sekä karenssien uudistaminen ja kohtuullistaminen ovat Kaukorannan mukaan tärkeitä askeleita kohti Pohjoismaista työllisyyden hoitoa.
– Työvoimapalveluihin suunnatut lisärahat ovat kuitenkin vaatimattomia suhteessa tarpeeseen. Ilman riittäviä resursseja työttömien yksilöllinen kohtaaminen ja tukeminen jää haaveeksi.
Työllisyyskehityksessä avainasemassa on SAK:n mukaan työvoiman osaaminen ja ammatillisen koulutuksen laatu. Viime vaalikaudella koulutusleikkaukset osuivat pahiten ammatilliseen koulutukseen.
– Budjettiesityksessä esitetyt hallitusohjelman mukaiset lisäsatsaukset ammatilliseen koulutukseen on askel oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa pelkät kertaluontoiset rahat eivät kuitenkaan riitä, vaan ammatillisen koulutuksen kestävä rahoitus on turvattava pysyvästi, sanoo Kaukoranta.
Pienituloisten kannalta hankalat korotukset valmisteveroihin on tasapainotettu pieni- ja keskituloisille suunnatuilla veronkevennyksillä sekä etuusparannuksilla.
Elvytykseen täytyy olla valmis
Etupainotteisesti toteutettavien menolisäysten takia budjetin finanssipoliittinen viritys on elvyttävä. Kireämpikin finanssipoliittinen linja olisi nykyisessä suhdannetilanteessa ollut perusteltu, mutta heikkenevät suhdannenäkymät ovat vahvistaneet argumentteja elvytyksen puolesta.
Kaukorannan mielestä hallituksen ei pidä pelätä elvyttävää finanssipolitiikka, jos kansainvälinen talous kääntyy laskuun.
– Taantuman uhatessa työttömyyttä on torjuttava ottamalla täysimääräisesti käyttöön hallitusohjelman meno- ja veroelvytyksen mahdollistavat kirjaukset.
”Työllisyystoimet osin riittämättömiä”
STTK:n mielestä hallituksen panostukset työllisyysasteen nostamiseen ovat monessa suhteessa oikean suuntaisia.
– Työllisyysasteen nostaminen vaatii aktiivista työvoimapolitiikkaa. Nyt esitetyillä toimilla työvoimapolitiikka tehostuu, mutta edelleen jäämme jälkeen muiden pohjoismaiden tasosta. Tarvitaan lisäpanostuksia palkkatukeen ja enemmän henkilökohtaisia palveluita esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi, STTK:n ekonomisti Antti Koskela korostaa.
STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit tuplata, jos haluamme saavuttaa pohjoismaisen tason aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Samalla tarvitaan uudistuksia, joilla palkkatuen käyttö tulee nykyistä houkuttelevammaksi.
Hallituksen työllisyystavoitetta, 60 000 uutta työllistä Koskela pitää kunnianhimoisena maailmantalouden kasvun osoittaessa hiipumisen merkkejä.
– Hallituksen toimien ohella on muistettava, että suurin yksittäinen taloutta ja työllisyyttä tukeva ratkaisu tehdään työmarkkinakierroksella. Hallittu työmarkkinakierros on tärkeä keino talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi, Koskela sanoo.
SAK:n tavoin STTK pitää myönteisenä aktiivimallin leikkurin poistumista.