Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Työllisyyden kasvu on ensi vuonna kalenterissa olevien työpäivien lisääntymisen varassa.

Palkansaajien tutkimuslaitos alensi kasvuennustettaan keväästä. Tiistaina julkaistussa talousennusteessatämän vuoden kasvuksi arvioidaan 1,3 prosenttia ja ensi vuoden 1,1 prosenttia. Se on 0,1 ja 0,4 prosenttiyksikköä viimekeväistä ennustetta vähemmän.

PT:n mukaan kasvua hidastaa eniten kuluttajaluottamuksen heikentyminen ja yksityisen kulutuksen kasvun jääminen noin prosenttiyksikön verran keväällä ennustettua hitaammaksi.

Myös hallitukselle tärkeän työllisyysasteen kasvu hidastuu. Tutkimuslaitoksen mukaan hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen toteutumista voi olla vaikea arvioida, koska hallituksen tavoite on rakenteellinen eikä tavoitteesta jäämistä katsota poikkeamaksi silloin, kun se johtuu odotettua heikommasta kansainvälisen talouden kehityksestä.

Työllisyyden kasvu on hiipunut alkuvuodesta ja työllisyysaste on jumiutunut 72,4 prosenttiin viime vuoden lopulta lähtien. PT ennustaa työllisyyskehityksen jäävän edelleen vaatimattomaksi koko ennustejaksolla. Ennusteen mukaan työllisyysaste kasvaa tänä vuonna 72,6 prosenttiin ja ensi vuonna 72,7 prosenttiin.

Työtunneissa mitattu työllisyys kohenee tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Ensi vuoden osalta kasvuun vaikuttaa muun muassa se, että työpäiviä on kalenterissa kuluvaan vuoteen verrattuna kolme enemmän.

ILMOITUS

Kulutuksessa vaimeaa kasvua

Sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvavat kuluvana vuonna vain noin prosentin, PT ennustaa. Ensi vuonna julkinen kulutus kasvaa muun muassa uuden hallituksen päätösten takia. Se pitäytyy edeltäjänsä veropoliittisissa linjauksissa,joten myöskään verotulot eivät riitä kuromaan julkisen talouden alijäämää umpeen.

Vienti kasvaa tänä vuonna ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Myös heikko tuonnin kasvu edesauttaa bruttokansantuotteen kasvua. Rakennusinvestoinnit supistuvat ensi vuonna ja vievät yhteenlasketut investoinnit laskuun. Kone- ja laiteinvestoinnit sekä T&K -investoinnit kasvavat silti edelleen.

Kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuina perinteisesti tärkeimpiä verrokkimaita alhaisemmalla tasolla, vaikka viime vuosina niiden osuus on jonkin verran kasvanut.

T&K-investoinneissa näkyy vuodesta 2009 alkanut laskeva trendi, joka kääntyi kasvuun vasta viime vuonna. Ilmeinen selitys investointien pitkälliseen, vasta 2018 lakanneeseen supistumiseen on Nokian matkapuhelinliiketoiminnan lopettaminen. Suomeen investoidaan siis edelleen, tosin vähemmän kuin moniin kilpailijamaihin. Investointiasteen kasvattamiseksi julkinen sektori voi tehdä infrastruktuuri-investointeja sekä T&K-satsauksia, PT esittää.