Sopimuksettomassa brexitissä kaupankäynti hidastuisi tullimuodollisuuksien takia ja paperityö lisääntyisi. Ison-Britannian ja Euroopan unionin välinen kauppa muuttuisi sisämarkkinoista vientimarkkinoiksi.
– Tämä tarkoittaa, että kaupankäynti hidastuu, kallistuu ja paperityö lisääntyy, ulkoministeriön vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen totesi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tilaisuudessa maanantaina Helsingissä.
Kovassa brexitissä EU:n lainsäädäntö ja sen solmimat kansainväliset sopimukset lakkaavat koskemasta Iso-Britanniaa. Tavaroiden, pääomien ja henkilöiden vapaa liikkuvuus loppuu. Iso-Britannia putoaa esimerkiksi erilaisista viranomaisten yhteistyötä helpottavista tietokannoista pois. Sääntely- ja valvonta-alueet eriytyvät, kun erilaiset luvat ja hyväksynnät pitää saada sekä EU:n että Ison-Britannian alueille erikseen.
Tullimaksut nousevat
Iso-Britannian erotessa EU:sta syntyy lisäkuluja muun muassa tullimaksuista. Esimerkiksi Suomesta vietävien moottoribensiinin, lannoitteiden, kevytöljyjen ja ajoneuvojen tullimaksut kohoavat.
Myös Britanniasta tuotavien teollisuustuotteiden keskimääräinen tullimaksu on marraskuun alusta Kauppisen mukaan 2,7 prosenttia ja maataloustuotteiden 8,1 prosenttia.
Lisäksi joidenkin tuotteiden vienti ja tuonti kolmansiin maihin vähenevät. Tällaisia ovat muun muassa puolustukseen liittyvät tuotteet ja niin sanotut kaksikäyttötuotteet. Myös elintarvike- ja maataloustuotteiden vienti ja tuonti saattavat vähetä.
Palveluviennissä pitää huomioida erilaiset lisenssit ja luvat.
Lisäksi ammattipätevyyden tunnustaminen on jatkossa hankalampaa ja vie enemmän aikaa.
Kristiina Kauppinen kehottaa suomalaisia yrityksiä varautumaan kovaan brexitiin marraskuun 1. päivästä lähtien. Jos EU ja Iso-Britannia saisivat solmittua lopullista eroa lykkäävän erosopimuksen, se takaisi kaiken muun säilyvän ennallaan, mutta estäisi Iso-Britannian osallistumisen EU:n päätöksentekoon.
Brittien rekisteröidyttävä
Suomessa asuvien Ison-Britannian kansalaisten täytyy rekisteröidä oleskeluoikeutensa lokakuun loppuun mennessä. Sen jälkeen Iso-Britannian kansalaisten pitää hakea oleskelu- ja työlupaa kuten muidenkin EU:n ulkopuolisten kansalaisten.
Ison-Britannian kansalaisia oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa noin 4 600, joista 3 700 miestä ja naisia vajaa tuhat.
Vuonna 2018 oleskeluoikeutensa rekisteröi noin 600 Ison-Britannian kansalaista. Kuluvan vuoden elokuussa vastaava luku oli 820, joista 49:lle annettiin kielteinen päätös.
EU-jäsenvaltion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, oleskeluoikeus pitää rekisteröidä.
Lokakuun viimeiseen päivään mennessä selviää, lähteekö Iso-Britannia Euroopan unionista ilman erosopimusta, sopimuksen kanssa vai pysyykö se edelleen EU:n jäsenenä. Jos Iso-Britannia ja EU solmivat erosopimuksen, siirtymäaika kestäisi vuoden 2020 loppuun.