Lehtikuva/Emmi Korhonen

Yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa.

Tiistaina alkavasta budjettiriihestä odotetaan hallituksen ensimmäisiä esityksiä matkalla kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Maanantaina koolla ollut STTK:n hallitus piti tavoitteen toteutumista riippuvaisena suhdannekehityksestä ja hallittua työmarkkinakierrosta tärkeänä keinona talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Maan hallitukselta työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laajennettuja palveluita työttömän ja työttömyysuhan alla oleville.

– Varsinkin vaikeasti työllistyvien kuten ikääntyvien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa varmistamalla heidän henkilökohtainen palvelunsa. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut on Suomessa saatava muiden pohjoismaiden tasolle, puheenjohtaja Antti Palola esittää.

STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa, jos mielimme päästä paljon puhutulle pohjoismaiselle tasolle.

Ohjelma ehdollistettu normaalisuhdanteelle

STTK:n hallitus arvioi, että kovatkaan työllisyystoimet eivät riitä, jos kasvu hyytyy merkittävästi.

ILMOITUS

– Esimerkiksi hallitusohjelman hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi, osaamisen vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät voi toteutua ilman vahvaa talouden pohjaa. Onkin perusteltua, että hallitusohjelma on ehdollistettu normaalisuhdanteelle, Palola sanoo.

Työttömän turvan tasoa heikentämällä eikä ylipäätään millään yhdellä yksittäisellä keinolla työllisyys ei parane, STTK toteaa. Sen lista toimista työllisyyden vahvistamiseksi on pitkä.

– STTK esittää aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien ja työvoimapalveluiden vahvistamisen rinnalla kohtaanto-ongelmien helpottamista esimerkiksi työmatkojen verovähennysoikeutta laajentamalla. Osaaminen on parasta muutosturvaa. Siksi satsaukset osaamisen kehittämiseen työn ohessa sekä osaamistarpeet täyttävän koulutuksen kohdentaminen varsinkin työvoimapulan alueille ovat tärkeitä. Myös oppisopimuksen käyttöä on lisättävä, Palola listaa.