Antti Rinteen hallitus aloittaa ensimmäisen budjettiriihensä tiistaina ja silloin on luvassa myös ensimmäisiä konkreettisia toimia matkalla kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Työministeri Timo Harakka (sd.) vahvisti aamulla Huomenta Suomessa , että tavoite 60 000 uudesta työllisestä ja 75 prosentin työllisyysasteesta on voimassa.
Asiasta syntyi hämmennystä sunnuntaina ministerin erityisavustajan Ville Kopran twiittien takia. Korpa muun muassa totesi, että 75 prosenttia ei ole hallituksen primääritavoite.
75% ei ole primääritavoite. Se toteutuu jos sekä toimenpiteet että suhdanne onnistuvat hyvin. Määrälliset työllisyystavoitteet ovat työllisyyspolitiikan kannalta relevatit.
— Ville Kopra (@VilleKopra) September 14, 2019
Lisäksi Kopra kirjoitti, ettei työllisyysaste toimi hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisen mittarina. Ensisijainen tavoite on 60 000 työllistä. ”Työllisyysastetavoite toimii korkeintaan yli suhdannesyklin järkevänä tavoitteena.”
Twiitit herättivät kummastusta keskusteluun osallistuneiden ekonomistien piirissä siitä, onko hallitus jo luopunut työllisyystavoitteestaan. Elinkeinoelmän tutkimuslaitoksen ETLAn entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä selvensi, että 75 prosentin tavoite on kirjattu saavutettavaksi ”normaalin kansainvälisen kehityksen oloissa”, eikä se siksi ole ehdoton.
75 % tavoite on kirjattu saavutettavaksi ”normaalin kansainvälisen ... kehityksen oloissa”. Tämän vuoksi 75% ei ehdoton. Tavoitteen saavuttamisen arvioimiseksi tarvitaan kv-suhdannetilanteen ja sen vaikutuksen arviota ja itse politiikkatoimia koskevia arvioita.
— Vesa Vihriälä (@vesa_vihriala) September 15, 2019
Ensimmäinen tarkastelu vuoden päästä
Työministeri Timo Harakka vahvisti aamulla, että hallituksen työllisyystavoite on 75 prosenttia ja työministerin tavoite 60 000 henkilöä.
– Koko hallitus, kaikki ministerit tavoittelevat, että Suomeen syntyy sellaista toimintaympäristöä, jossa työpaikat ja työllisyys lisääntyvät. Työministeri vastaa työllistämisestä eli siitä, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat.
– Molemmat tavoitteet ovat voimassa.
Harakka sanoi, että työllisyyden ensimmäinen tarkastelupiste on vuoden päästä. Silloin pitää olla osoitettavissa työllisyyden lisäys 30 000:lla.
Sitä kohti on jo laitettu liikkeelle viisi tointa.
– Ensimmäinen on työllistämisen parantaminen, palveluiden parantaminen niin, että yhä useampi saa yksilöllistä palvelua työllistyäkseen. Pitää myös saada uusia ihmisiä töihin – osatyökykyisiä ja sellaisia joihin täsmätyökaluna palkkatuki auttaa. Erittäin merkittävä muutos on, että meidän on tarkoitus jatkaa kuntakokeiluja, jotka edellinen hallitus keskeytti. Niistä on hyviä kokemuksia, että työttömyysjaksoja onnistuttiin lyhentämään suurissa kaupungeissa.
Lisäksi Harakan mukaan kansainväliseen rekrytointiin tullaan panostamaan erittäin merkittävästi.
”Porrastus olisi tulonsiirto”
Osa työllisyyskeskustelua esille on taas noussut työnantajien ajama ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Se tulee hallituksen pöydälle aikaisintaan ensi kevään kehysriihessä. SAK vastustaa porrastamista ja samoilla linjoilla on vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson.
Työttömyysturvan porrastus olisi tulonsiirto pitkäaikaistyöttömiltä nopeammin työllistyville. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla porrastuksen ei voi nähdä myöskään lisäävän työllistymistä. Työllisyys kasvaa panostamalla osaamiseen ja palveluihin.
— Li Andersson (@liandersson) September 14, 2019
Maanantaina talousennusteensa julkaissut ETLA ei usko työllisyystavoitteen toteutuvan. Tänä vuonna ETLA ennustaa työllisten määrän kasvavan noin 21 000 henkilöllä, lähinnä viime vuoden lopun hyvän kehityksen ansiosta. Työttömyysaste putoaa 6,5 prosenttiin ja työllisyysaste nousee keskimäärin 72,4 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan lähes pysähtyvän, mutta työttömyysaste kuitenkin laskee työvoiman pienen supistumisen myötä 6,3 prosenttiin. Työllisyysaste paranee ensi vuonna 72,7 prosenttiin.
– Ennustamme, että työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin eli Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää toteutumatta, ellei uusia merkittäviä työllisyystoimia tehdä, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.